Potilasvahinkolain soveltaminen

Potilasvahinkolakia voidaan soveltaa vahinkotapaukseen, jos edellytykset potilasvahinkolain soveltamiseen täyttyvät. Lain soveltamisen edellytyksiä ovat seuraavat:

  • Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko, kuten sairaus, vamma tai muu objektiivisesti todettavissa oleva terveydentilan tilapäinen tai pysyvä heikentyminen tai kuolema.
  • Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla annetussa hoidossa, sairaankuljetuksessa, näytteenotossa, kuntoutuksessa, fysikaalisessa hoidossa tai reseptilääkkeen toimittamisessa apteekissa. Myös terveydenhuollon laitosten ulkopuolinen toiminta voi olla lain piirissä, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lääkäri, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai koulutettu naprapaatti.
  • Vahingoittuneen on oltava potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö. Potilaalla voidaan tarkoittaa myös tervettä lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa henkilöä. Veren- tai kudoksenluovuttajaa pidetään potilasvahinkolain tarkoittamana potilaana.
  • Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana eli 1.5.1987 tai sen jälkeen. Lisäksi vahinkoilmoituksen määräaika ei saa olla umpeutunut. Vahinkoilmoitus on tehtävä Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä.
  • Vahinko on tapahtunut Suomen maantieteellisellä alueella.

Kun lain soveltamisen edellytykset täyttyvät, Potilasvakuutuskeskus arvioi, onko kyseessä korvattava potilasvahinko ja millä perusteella vahinko korvataan. Potilasvahinkolaissa on seitsemän korvausperustetta.

Potilasvahingon korvausperusteet