Korvausperusteet
Potilasvakuutuslainsäädäntöä voidaan soveltaa vahinkotapaukseen, jos edellytykset niiden soveltamiseen täyttyvät. Myönteinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että lain soveltamisedellytysten täyttymisen lisäksi vahingolle on korvausperuste.
Laissa on kahdeksan potilasvahinkojen korvausperustetta, joita ovat
- Hoitovahinko
- Infektiovahinko
- Tapaturmavahinko
- Laitevahinko
- Implanttivahinko 1.1.2021 alkaen
- Hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko
- Lääkkeen toimittamisvahinko
- Kohtuuton vahinko
Henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta, kun jokin laissa mainituista korvausperusteista täyttyy.
Potilasvakuutuksesta ei korvata kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset. Suurin osa kielteisistä korvauspäätöksistä johtuu siitä, että aiheutunut vahinko ei ole ollut täysin asianmukaisesta hoidosta huolimatta vältettävissä, esimerkiksi sairauden tai vamman vaikean laadun vuoksi ei ollut mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti ja vahinko ei siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, jos kysymys on hoidon vakavasta ja yllättävästä seurauksesta.
Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Jos viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, kyseessä ei ole korvattava vahinko.