Sivun alasivut:

Potilasvakuutus

Näille sivuille on koottu tietoa potilasvakuuttamisesta erityisesti terveydenhuollon toimijoille ja Potilasvakuutuskeskuksen jäsenyhtiöille. Vakuuttamista koskevista potilasvakuutuslain pykälistä ja niiden sisällöstä löytyy tarkempaa tietoa alasivulta Potilasvakuuttaminen.

Vakuuttamisvelvollisuus

Jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta. Potilasvakuutus otetaan potilasvakuutusta harjoittavasta vakuutusyhtiöstä.

Työnantaja vastaa työsuhteisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden sekä valvonnassaan toimivien opiskelijoiden ja harjoittelijoden potilasvakuutuksesta.

Itsenäinen ammatinharjoittaja voi hoitaa vakuutusturvansa joko oman potilasvakuutuksen tai ammattiliiton jäsenetuna myönnettävän ryhmävakuutuksen tai ryhmäetuvakuutuksen kautta. Ryhmäpotilasvakuutuksen kattavuudesta on hyvä kysyä tarkemmin omasta ammattijärjestöstä.

Yrityksen kautta tomiva terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. lääkäri, fysioterapeutti) vakuuttaa toimintansa yrityksensä nimellä. Terveydenhuollon toimija voi ottaa potilasvakuutuksen myös sopimuskumppaninsa puolesta. 

Vakuuttamisvelvollisia ovat:

  • itsenäisinä ammatinharjoittajina terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka on merkitty tai jotka voidaan merkitä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteriin
  • yritykset, jotka harjoittavat terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa ja joiden palveluksessa, työ- tai virkasuhteessa, on Valviran rekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä
  • ensihoitopalveluja tarjoavat yritykset, vaikka kyse ei olisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden harjoittamasta ensihoitopalvelusta.
  • apteekit siellä myytävien reseptilääkkeiden osalta
  • sairaanhoitopiirit alueellaan tapahtuvan julkisen terveydenhuollon osalta
  • Suomen valtion laitokset niissä tapahtuvan terveyden- ja sairaanhoidon osalta.

Potilasvakuutus kattaa vain terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneet henkilövahingot. Erilaisia muita hoitopalveluja (esim. luontaishoitaja) tarjoavat ammatinharjoittajat, joilla ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta ja Valviran myöntämää oikeutta harjoittaa terveydenhuollon ammattia, eivät voi saada potilasvakuutusta toimintaansa varten. Nämä muita palveluja tuottavat ammatinharjoittajat voivat ottaa toiminnalleen vastuuvakuutuksen vakuutusyhtiöstä.

Vuokratyövoiman vakuuttaminen

Jokaisella terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvakuutuslain mukaisen vastuun varalta. Velvollisuus koskee yhteisöjä, säätiöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä työnantajia, joiden palveluksessa on terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Potilasvakuutuslakia sovelletaan siis sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan, että terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuvaan toimintaan.

Vakuutuksen ottaa työnantaja työ- tai virkasuhteessa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön puolesta tai itsenäinen ammatinharjoittaja itse suoraan potilasvakuuttamista harjoittavalta vakuutusyhtiöltä. Itsenäinen ammatinharjoittaja voi hoitaa vakuutusturvansa myös ammattiliiton jäsenetuna myönnettävän ryhmävakuutuksen tai ryhmäetuvakuutuksen kautta. Terveydenhuollon toimija voi ottaa potilasvakuutuksen myös sopimuskumppaninsa puolesta.

Työnantaja vastaa työsuhteisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden potilasvakuutuksesta. Työnantaja-asema ja vakuuttamisvelvollisuus on myös niillä yrityksillä, jotka hankkivat työvoimaa ostopalveluna ja välittävät vuokratyövoimaa terveydenhuollon toimintayksiköille: vakuuttamisvelvollinen on työnantajana toimiva vuokratyövoimaa välittävä yritys, ei se vastaanottava toimintayksikkö, jossa toimintaa harjoitetaan. Itsenäisenä ammattiharjoittajana toimivan on itse varmistettava, että toimintaa varten on otettu potilasvakuutus. Tämä koskee myös Suomessa toimivia ulkomaisia ammattihenkilöitä ja yrityksiä.

Julkisen sektorin ottamien vakuutuksien piiriin eivät kuulu henkilöt, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, mutta ovat työsuhteessa yksityiseen yritykseen tai ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Hoito ilman lääketieteellistä perustetta (esteettinen kirurgia)

Vaikka kysymyksessä ei olisi sairauden tai vamman hoito, kyse voi olla potilasvakuutuslainsäädännön näkökulmasta terveyden- ja sairaanhoidosta ja siten vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta.

Esimerkiksi esteettinen kirurgia, jonka tarkoituksena ei ole potilaan terveydentilan palauttaminen tai ylläpitäminen vaan puhtaasti potilaan ulkonäön muuttaminen esteettisin perustein, kuuluu potilasvakuutuksen soveltamisalaan.

Terveyden- ja sairaanhoitona pidetään myös esteettisin perustein annettavia injektiohoitoja, kun niiden antajana on terveydenhuollon ammattihenkilö. Injektiohoitoja antavalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee aina olla potilasvakuutus.

Joidenkin lääkeaineiden antamiseen liittyy rajoitteita. Esimerkiksi botuliinitoksiinihoitojen antaminen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) mukaan vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttävä toimenpide ja lääkeaineen antamisen tulee tapahtua lääkärin valvonnassa. Injektion voi antaa myös esimerkiksi sairaanhoitaja, jolla on vaadittavan osaamisen lisäksi erikseen botuliinitoksiinin laittamiseen annettu koulutus. Vastuu hoidosta on kuitenkin aina lääkärillä, jonka valvonnan alaisena pistos tulee antaa.

Sellaisia esteettisiä injektiohoitoja, joissa ei käytetä reseptillä saatavia lääkeaineita vaan muita täyteaineita (esim. hyaluronihappo, prp-hoidot), voivat antaa muutkin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Muun kuin terveydenhuollon ammattihenkilön antamana nämä hoidot eivät kuulu potilasvakuutuksen piiriin.

Tutkimuksen vakuuttaminen

Jokaisen terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavan on otettava potilasvakuutus. Koska kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuva rinnastetaan potilaaseen, vakuuttamisvelvollisuus koskee myös tällaisen tutkimuksen suorittajaa, vaikka tutkittavat olisivatkin ns. terveitä koehenkilöitä.

Potilasvakuutuksen on velvollinen ottamaan se taho, joka käytännössä tekee potilaisiin kohdistuvat tutkimukset. Sen sijaan esimerkiksi tutkimuksen tilaajalle ei voida myöntää vakuutusta.

Julkisen sektorin ottamat potilasvakuutukset kattavat julkisen terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä tehtävät kliiniset lääketieteelliset tutkimukset. Myös yliopistoilla on omat potilasvakuutuksensa siellä tehtävien lääketieteellisten tutkimusten varalle.

Jos kliinistä lääketieteellistä tutkimusta tehdään yksityisellä sektorilla normaalin terveyden- ja sairaanhoidon ohessa, kattaa tätä toimintaa varten otettu potilasvakuutus pääsääntöisesti myös tutkimustoiminnan.

Jos kliinisen tutkimustoiminnan lisäksi ei harjoiteta muuta terveyden- ja sairaanhoitoa, tutkimustoimintaa varten on erikseen otettava potilasvakuutus. Vakuuttamisvelvollinen määräytyy sen mukaan, toteuttaako tutkimuksen yksityinen yritys tai laitos vai yksittäinen tutkija itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Yksityinen yritys tai laitos on velvollinen ottamaan potilasvakuutuksen harjoittamaansa tutkimustoimintaa varten. Itsenäisenä ammatinharjoittajana tutkimustoimintaa tekevän on puolestaan itse varmistettava, että potilasvakuutus on otettu. Yksityinen sektori ottaa potilasvakuutuksen niitä myöntävästä vakuutusyhtiöstä.

Potilasvakuutus kattaa potilasvakuutuslainsäädännössä tarkemmin säädellyin perustein tutkimuksen toteuttavien henkilöiden toiminnasta tai tutkimuksessa käytettävistä laitteista potilaalle aiheutuvan henkilövahingon.

Sen sijaan se ei kata asianmukaisesti annetusta tai määrätystä lääkeaineesta potilaalle aiheutuvaa vahinkoa, vaan tämä vastuu on kliinisen lääketutkimuksen yhteydessä katettava muulla tavoin, esimerkiksi Suomen keskinäisen lääkevahinkovakuutusyhtiön myöntämällä vapaaehtoisella lääkevahinkovakuutuksella.

Suomen keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö (sivusto avautuu uuteen välilehteen)

Tapahtumien ensiaputehtävät ja muu vapaaehtoistyö

Jokaisella terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava potilasvakuutus hoidon yhteydessä aiheutuvien henkilövahinkojen varalta. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa terveydenhuollon ammattihenkilö on etukäteen suullisesti tai kirjallisesti sitoutunut toimimaan vapaaehtoistyössä, esimerkiksi ensiaputehtävissä urheilukilpailussa, festivaaleilla, konsertissa tai muussa tapahtumassa. Sillä, saako tehtävästä korvauksen vai onko kyseessä puhtaasti vapaaehtoistyö, ei ole vaikutusta vakuuttamisvelvollisuuteen.

Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka lupautuu huolehtimaan tapahtuman ensiaputehtävistä, vastaa itse siitä, että hänellä on toiminnan kattava potilasvakuutus.

Jos toimintaa harjoitetaan jonkin yhteisön kuten tapahtumanjärjestäjän tai tapahtumassa ensiaputoiminnasta vastaavan yrityksen tai yhdistyksen lukuun, vakuuttamisvelvollisuus on tällä yhteisöllä.

Jos kaikilla tapahtuman ensiaputehtävissä toimivilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä itsellään on ensiaputoiminnan kattava vakuutus, ei tapahtuman tai ensiavun järjestäjän tarvitse ottaa tapahtumaa varten erillistä potilasvakuutusta. Se yhteisö, jonka lukuun toimintaa harjoitetaan kuitenkin vastaa viime kädessä siitä, että toiminta on potilasvakuutettu. Vakuutusturvan kattavuus on hyvä tarkistaa etukäteen joko vakuutuksen myöntäneestä vakuutusyhtiöstä, ammattiliitosta tai Potilasvakuutuskeskuksesta.

Vakuuttamisvelvollisuus ei koske terveydenhuollon ammattihenkilöä silloin, kun hän ennakolta sopimatta antaa apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä. Tällainen terveydenhuollon ammattihenkilön antama kiireellinen hoito on 1.1.2021 alkaen vakuutettu suoraan lain nojalla (ks. tarkemmin kohta Terveydenhuollon ammattihenkilön auttamisvelvollisuus).

Terveydenhuollon ammattihenkilön auttamisvelvollisuus

Sattumalta onnettomuuspaikalle osuvan ja ensiapua antavan terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaan sovelletaan 1.1.2021 alkaen uutta potilasvakuutuslakia, jonka mukaan kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä annettu hoito on potilasvakuutettu suoraan lain auttamisvelvollisuutta koskevan erillisen säännöksen nojalla.  Näin ollen terveydenhuollon ammattihenkilö ei tarvitse erillistä potilasvakuutusta siltä varalta, että hän saattaa joutua antamaan apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle esimerkiksi kadulla, yleisötapahtumassa tai muulla yleisellä paikalla. Vaikka kiireellistä apua antaneella terveydenhuollon ammattihenkilöllä olisi voimassa oleva potilasvakuutus, näitä ns. auttamisvahinkoja ei korvata tästä vakuutuksesta: Potilasvakuutuskeskus korvaa aiheutuneet vahingot ja aiheutuneet kustannukset kohdistetaan potilasvakuutuksen jakojärjestelmään.

Etälääketiede

Potilasvakuutuksen piiriin kuuluu Suomen maantieteellisellä alueella annettu hoito. Sama rajaus koskee etähoitoa.

Jotta hoidon voidaan katsoa annetun Suomessa, edellytyksenä lähtökohtaisesti on, että sekä potilas että hoitoon osallistuva terveyden ja sairaanhoidon ammattihenkilö ovat hoitoa annettaessa fyysisesti Suomen aluerajojen sisäpuolella.

Korvauskäytännössä Suomessa annetuksi hoidoksi on kuitenkin katsottu tilanteet, joissa Suomessa toimiva terveydenhuollon harjoittaja hankkii terveyspalveluja ulkomailta. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun Suomessa otetun röntgenkuvan tulkinta tapahtuu ulkomailla, tai kun suomalainen terveyspalvelun tuottaja konsultoi ulkomaista tahoa ilman, että potilaalla on itsenäistä hoitosuhdetta ulkomaille.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jää pääsääntöisesti kaikki sellainen tutkimus ja hoito, joka on annettu Suomessa vain osittain, esimerkiksi niin, että potilas ja hoitava lääkäri ovat hoitoa annettaessa eri valtioissa.

Poikkeuksena edellä kerrotusta lain soveltamisalaan kuuluviksi tulkitaan kuitenkin kuuluvaksi sellaiset tilanteet, joissa joko potilas tai hoitoa antava terveydenhuollon ammattihenkilö on sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla ja hoito järjestetään etäyhteyksin. Tyypillisesti tällainen tilanne on käsillä, kun hoitosuhde on alkanut molempien osapuolten ollessa Suomessa, ja hoitokäynnin ja tutkimusten jälkeen jatkohoidosta sovitaan puhelinkonsultaatiossa tai sähköisten tietovälineiden avulla. Se, että potilas on tällä välin ehtinyt matkustaa lomalle ulkomaille, josta vastaa lääkärin soittoon, ei vaikuta hänen potilasvakuutusturvaansa.

Edellytyksenä lain soveltamisalan piiriin kuulumiselle kuitenkin on, että hoitosuhde on selkeästi muodostunut lain tarkoittamalla tavalla Suomessa rekisteröidylle palveluntuottajalle. Jos hoito on organisoitu ulkomailla annettuna hoitona, potilasvakuutuslaki ei tule sovellettavaksi.

Potilasvakuutusmaksu

Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa harjoitettavan toiminnan riskiin perustuva luokitus. Vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun yhtiökohtaisten maksuperusteidensa mukaisesti.

Itsenäisen ammatinharjoittajan vakuutusmaksu on yleensä kiinteä euromäärä. Yksityisen yrityksen ja yhteisön vakuutusmaksu lasketaan yleensä käyttäen yrityksen kokonaispalkkasummaa ja toimintaluokituksen mukaista kerrointa.

Vakuutuksen päättäminen

Potilasvakuutus voidaan päättää vain, jos vakuuttamisvelvollinen toiminta lakkaa ja vakuuttamisvelvollisuus päättyy, tai jos vakuutus siirretään toiseen vakuutusyhtiöön. 

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava vakuuttamisvelvollisuuden ja toiminnan lakkaamisesta kirjallisesti vakuutusyhtiölle, joka tämän perusteella päättää vakuutuksen.

Vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutuksensa siirtääkseen sen toiseen yhtiöön. Irtisanominen on tällöinkin tehtävä kirjallisesti ja mukaan on liitettävä todistus uuden vakuutuksen ottamisesta.

 

Lisätietoja potilasvakuuttamisesta saat Potilasvakuutuskeskuksesta ja sen jäsenvakuutusyhtiöistä.

Potilasvakuutuskeskuksen yhteystiedot