Potilasturvallisuuskysely: Moni lääkäri kokee, että tarvitsee lisää potilasturvallisuuskoulutusta

Tiedote 6.2.2019

Potilasturvallisuuskoulutusta kokee tarvitsevansa lisää joka neljäs lääkäri tai lääketieteen opiskelija, käy ilmi Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) potilasturvallisuuskyselyn tuloksista. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että tarvitsee koulutusta jossain määrin.

Potilasturvallisuuskoulutusta kertoo nyt opintojen aikana saaneensa 331 vastaajaa, mikä on noin 63 prosenttia kaikista vastauksista. Nykyisessä työpaikassa potilasturvallisuuskoulutusta satunnaisesti on saanut 31 % ja säännöllisesti noin 12 %. Aiemmassa työpaikassa koulutusta on saanut 27 % vastaajista.

– Potilasvakuutuskeskus on mukana Lääkäri 2019 -tapahtumassa, jotta potilasvakuutusjärjestelmä tulee tutuksi terveydenhuollon ammattilaisille. Potilasvakuutuskeskuksessa toimii potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling, joka kiertää hoitopaikoissa kertomassa sattuneista potilasvahingoista ja siitä, miten niistä voidaan oppia osana hyvää potilasturvallisuuskulttuuria, sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.

Potilasvakuutuskeskus järjesti kyselyn Helsingin Lääkäripäivillä eli Lääkäri 2019 -tapahtumassa 9.–11.1.2019. Kyselyyn osallistui 569 vastaajaa, joista joka kolmas oli lääketieteen opiskelija. Noin 35 prosenttia vastaajista kertoo työskennelleensä lääkärinä vähintään 15 vuotta.

Vahinkojen läpikäynti on tutuin potilasturvallisuuskäytäntö

Kyselyn mukaan yleisimpiä potilasturvallisuuskäytäntöjä työpaikoilla ovat Läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen ja sattuneiden vahinkojen läpikäynti, jotka olivat tuttuja noin 70 %:lle vastaajista. Tarkastuslistat mainitsi 40 % kyselyyn vastanneista. Haipro-ilmoituksen eli ilmoituksen vaaratapahtumasta tekee 46 % kyselyyn osallistunutta.

Potilasvahinkoepäilyistä keskustellaan potilaan kanssa

Vastaajilta kysyttiin myös, miten he menettele, jos potilas kertoo epäilevänsä, että hänen hoidossaan on tapahtunut hoitovirhe. Vastaajista 77 % kertoo käyvänsä asian läpi potilaan kanssa, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on sattunut potilasvahinko. Noin 70 % kehottaa potilasta ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Joka toinen kirjaa epäilyn potilasasiakirjoihin.

Kolmannes kyselyyn vastanneista kehottaa potilasta tekemään potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen.

– On hyvä, että potilasvahinkoepäilyt käydään läpi hoitopaikassa, jolloin potilas ja hoitohenkilökunta voivat keskustella ja moni epäselväksi jäänyt asia voi selvitä. Potilaan ohjaaminen potilasasiamiehen luokse on järkevää, sanoo Elina Muukkonen.

Henkilövahingon korvaukset ovat lääkärikunnan tiedossa

Noin 80 % Lääkäripäivillä PVK:n potilasturvallisuuskyselyyn vastanneesta kertoo tietävänsä, että Potilasvakuutuskeskus korvaa potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Joka viidennen vastauksen mukaan seurauksena potilasvahingosta on ammatinharjoittamisoikeuden menetys, rajoitus tai huomautus. Noin 18 % vastaajista ei tiedä, mitä seurauksia potilasvahingosta tulee.

Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. Sen tehtävänä ei ole etsiä syyllisiä, antaa huomautuksia tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.

Lisätietoja:
korvauspäällikkö Elina Muukkonen, Potilasvakuutuskeskus 
puh. 040 4504 604
elina.muukkonen(@)vakuutuskeskus.fi

06.02.2019