Eduskunta hyväksyi potilasvakuutuslain, uusi laki voimaan 1.1.2021

Uutinen 15.3.2019

Potilasvakuutuksen kokonaisuudistus on hyväksytty eduskunnassa 11.3.2019. Potilasvahinkolaki korvataan potilasvakuutuslailla. Uutena säädettiin myös laki potilasvakuutuskeskuksesta ja laki liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Lait tulevat voimaan vuoden 2021 alussa.

– Nykylaissa on 16 pykälää ja uudessa 70. Uuteen lakiin kirjataan pitkälti nykyinen vakuuttamis- ja korvausmenettelymme pykälä pykälältä, sanoo Vakuutuskeskuksen lainsäädäntöjohtaja Asko Nio.

Sääntelyyn lisää yksityiskohtaisuutta

Nykyinen potilasvahinkolaki (585/1986) on säädetty yli 30 vuotta sitten. Lakiin on vuosien varrella tehty muutoksia, muttei uudistettu kokonaisuudessaan. Voimaan tultuaan uusi laki selkeyttää vakuuttamis- ja korvausmenettelyä.

– Kaikkien osapuolten kannalta on nyt hyvä, että potilasvakuuttamisen ja korvaamisen sääntely on nykyistä yksityiskohtaisempaa, toteaa lainsäädäntöjohtaja Asko Nio.

Kuten nykyisin, uusi potilasvakuutuslaki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamista potilasvakuutuksesta. Tietyissä erityistilanteissa uusi laki koskisi myös ulkomailla annettavaa hoitoa.

Potilasvakuutukset siirtyvät vakuutusyhtiöihin

Keskeisin muutos vakuutusmenettelyn näkökulmasta on, ettei Potilasvakuutuskeskus (PVK) enää voi myöntää täysomavastuisia potilasvakuutuksia.

Potilasvakuutukset otetaan jatkossa suoraan vakuutusyhtiöiltä ns. riskivakuutuksina.

Potilasvakuutuksia myöntäville vakuutusyhtiöille tulee myös ns. vakuuttamispakko ja irtisanomiskielto samaan tapaan kuin nyt on liikennevakuuttamisessa.

Korvattavia vahinkoja koskeva sääntely laajenee

Uutena korvausperusteena on potilaan kehoon kiinteästi asennetun laitteen aiheuttama henkilövahinko, jos laite ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa.

Kiinteästi asennettavia laitteita ovat esimerkiksi tekonivelet, hammasimplantit, sydämentahdistimet, lääkepumput ja murtuman kiinnitysmateriaalit. Lainkohta ei koske esimerkiksi ulkoisia kuulolaitteita, irrotettavia hammasproteeseja, raajaproteeseja tai ortopedisia tukia.

Potilasvakuutuskeskuksella on takautumisoikeus laitteen valmistajiin, maahantuojiin ja markkinoijiin.

– Aiemmin potilaan on itse pitänyt hakea korvaus suoraan tuotevastuuperusteisesti esim. laitteen valmistajalta, jos kehoon asennettu laite on aiheuttanut vahinkoja, Asko Nio kertoo.

Lisäksi potilasvahingon vuoksi tarpeellinen ammatillinen kuntoutus tulee järjestettäväksi ja korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Tällä hetkellä se on Kelan ja työeläkejärjestelmän vastuulla.

Potilasvahinkolautakunta ja liikennevahinkolautakunta yhdistyvät

Uutta on myös se, että potilasvahinkolautakunta ja liikennevahinkolautakunta yhdistyvät vuoden 2021 alussa. Uusi lautakunta toimii jakautuneena kahteen osastoon, joista toinen keskittyy potilasvahinkoasioiden käsittelyyn.

Keskeisimmät muutokset lainsäädäntöön

  • Lainsäädännön rakenne uudistetaan vakuuttamis- ja korvausprosessin mukaisesti.
  • Korvauksenhakijan, Potilasvakuutuskeskuksen, vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään yksityiskohtaisesti.
  • Vakuuttamisesta on oma lukunsa, joka käsittää noin 15 pykälää.
  • Kaikki potilasvakuutukset otetaan vakuutusyhtiöiltä.
  • Vakuutusyhtiöille tulee vakuuttamispakko ja irtisanomiskielto.
  • Vakuutussopimuslain soveltamisesta tulee potilasvakuutukseen yksityiskohtainen säädös.
  • Korvausmenettelystä säädetään yksityiskohtaisesti.
  • Potilasvakuutuskeskuksen päätökset on perusteltava nykyistä tarkemmin.
  • Potilasvakuutuslain suhteesta hallinto- ja julkisuuslakiin säännellään.
  • Potilasvakuutuskeskuksella on ammatillisen kuntoutuksen velvoite.

Soveltamisalan laajentaminen

  • Ulkomailla annettava terveyden- ja sairaanhoito silloin, kun julkinen terveydenhuollon yksikkö järjestää vastuulleen kuuluvan hoidon ulkomailla ja vastaavaa ei ole Suomessa saatavilla eikä järjestettävissä. Hoidon järjestäminen ulkomailla on oltava potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä.
  • Terveydenhuollon ammattihenkilön antama kiireellinen apu terveydenhuollon toimintayksikön ulkopuolella, esim. lääkäri tulee sattumalta sairauskohtaus- tai onnettomuuspaikalle.
  • Kehoon kiinteästi asennetun laitteen aiheuttama vahinko
  • Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan kehoon kiinteästi asennetusta terveydenhuollon laitteesta, jos se ei ole niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa, esim. huomioiden laitteen ennakoitavissa oleva käyttö.
  • Vahinko korvataan, kun se on aiheutunut laitteen turvallisuuspuutteesta. Laitteen tulee täyttää terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa säädetyt olennaiset vaatimukset. Laitteen on oltava käyttötarkoitukseen sopiva ja sen tulee käyttötarkoituksensa mukaan käytettynä saavuttaa sille suunniteltu toimivuus ja suorituskyky. Laitteen asianmukainen käyttö ei saa tarpeettomasti vaarantaa potilaan terveyttä ja turvallisuutta.


Lisätietoja

Asko Nio
Lainsäädäntöjohtaja 
puh. 050 5222754
etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi

Minna Plit-Turunen
Johtaja
puh. 040 450 4632
etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi

15.03.2019