Hoitovirhe, potilasvahinko, hoidon huono lopputulos - mitä nyt?
Kun potilas hakeutuu terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen käyttäjäksi, hänellä on yleensä jokin oire, sairaus tai vamma, johon hän odottaa saavansa avun tutkimusten, toimenpiteiden tai lääk-keiden avulla. Odotusarvo on, että hakeutumalla lääkärin vastaanotolle ikävistä oireista pääsee eroon. Usein näin onkin, mutta aina hoidon lopputulos ei ole odotetunlainen.
Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy riskejä, joita ei aina voida välttää, vaikka meneteltäisiin parhaan mahdollisen ammattitaidon ja tietämyksen mukaan. Kaikkia sairauksia ei aina saada hoidettua eikä kaikkiin sairauksiin edes ole tehoavaa hoitoa lääketieteen jatkuvasta kehityksestä huolimatta. Hoitoonpääsy tai itse hoito voi syystä tai toisesta myös viivästyä. Joskus hoidossa voi sattua myös virhe tai vahinko, joka voi johtaa joko lievempiin tai vakavampiinkin seurauksiin. Hoidon huono lopputulos ei aina ole hoitovirhe tai potilasvahinko, josta voisi saada korvausta. Miten potilas voi tietää, onko potilasvahinkoa sattunut, ja miten silloin pitäisi toimia?
Potilasvakuutuskeskus arvioi hoidon asianmukaisuuden
Potilas itse tuntee yleensä parhaiten omat oireensa ja tuntemuksensa. Hän ei kuitenkaan välttämättä ole itse lääketieteen asiantuntija, eikä osaa arvioida, menikö hoidossa kaikki kuten piti. On vaikea tietää, johtuuko hoidon epätoivottu seuraus hoidettavana olevasta sairaudesta tai vammasta, annetusta hoidosta, hoidon puutteesta tai viiveestä, tai potilaan omista henkilökohtaisista ominaisuuksista. On vaikea arvioida, olisiko pitänyt päästä aiemmin tai laajempiin tutkimuksiin, olisiko sairaus voitu todeta aiemmin ja miten sairaus olisi edennyt, jos hoito olisi aloitettu aiemmin. Valittiinko vamman hoitamiseksi oikea hoitomuoto, oliko tietty toimenpide perusteltu ja suoritettiinko se teknisesti asianmukaisesti?
Onneksi potilaan ei tarvitsekaan osata arvioida tilannetta itse. Epäillessään, että hoitoa ei ole toteutettu asianmukaisesti tai että hoidossa on sattunut virhe, potilas voi aina tehdä ilmoituksen potilasvahingosta Potilasvakuutuskeskukselle (PVK). PVK käsittelee ja ratkaisee keskitetysti kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. Käsittely on maksutonta ja se tapahtuu puolueettomasti ja erillään hoitoprosessista. Lue lisää vahinkoasioiden käsittelystä
Lakisääteinen potilasvakuutus potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana
Potilasvahinkojen korvaaminen perustuu potilasvahinkolakiin (1.1.2021 alkaen potilasvakuutuslakiin), jossa säädetään siitä, millä edellytyksillä terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista voi saada korvausta potilasvakuutuksesta. Potilas saa vakuutusturvan automaattisesti, sillä jokaisella terveydenhuollon harjoittajalla on lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus potilasvahinkojen varalta.
Ilman potilasvakuutusta korvausta olisi vaadittava suoraan vahingon aiheuttajalta ja tarvittaessa ajettava asiaa vahingonkorvausasiana yleisessä tuomioistuimessa, mikä voisi olla työlästä, tulla oikeudenkäyntikuluineen kalliiksi ja olla silti lopputulokseltaan epävarmaa. Kun hoitohenkilökunnan henkilökohtainen korvausvastuu ja oikeudenkäynnit yleensä pystytään potilasvakuutusjärjestelmän johdosta välttämään, vakuutus toimii paitsi potilaan niin myös hoitohenkilöstön turvana.
Mitä vahinkoja korvataan
Potilasvakuutuksesta ei korvata kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset. Suurin osa kielteisistä korvauspäätöksistä johtuu siitä, että aiheutunut vahinko ei ole ollut täysin asianmukaisesta hoidosta huolimatta vältettävissä, esimerkiksi sairauden tai vamman vaikean laadun vuoksi ei ollut mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti ja vahinko ei siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, jos kysymys on hoidon vakavasta ja yllättävästä seurauksesta.
Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Jos viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, kyseessä ei ole korvattava vahinko.
Henkilövahinko voi tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta, kun jokin laissa mainituista korvausperusteista täyttyy. Korvausperusteita on seitsemän (1.1.2021 alkaen kahdeksan). Korvausperusteet ovat:
- Hoitovahinko
- Infektiovahinko
- Tapaturmavahinko
- Laitevahinko
- Implanttivahinko (1.1.2021 alkaen asennettujen laitteiden osalta)
- Hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko
- Lääkkeen toimittamisvahinko
- Kohtuuton vahinko
Millaisia korvauksia maksetaan
Potilasvakuutuksesta korvataan potilasvahingon aiheuttamat ylimääräiset tarpeelliset kustannukset ja muut menetykset. Kuluja ja menetyksiä, jotka olisivat aiheutuneet ilman vahinkoakin, ei korvata.
Korvausta ei voida maksaa alun perin tutkittavana tai hoidettavana olleen sairauden tai vamman tai muiden sairauksien hoitokuluista. Korvauskäsittelyssä joudutaan siis aina erottamaan, mitkä kulut ja muut taloudelliset menetykset liittyvät hoidettavaan perussairauteen tai -vammaan ja mitkä puolestaan aiheutuvat potilasvahingosta.
Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määrätään soveltamalla vahingonkorvauslain säännöksiä ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Myös potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntö otetaan korvauksissa huomioon. Lähtökohtaisesti vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset korvataan täysimääräisesti. Vahingoittuneen on kuitenkin omilla toimillaan mahdollisuuksien mukaan rajoitettava lisävahingon syntymistä. Aiheutuneiden kustannusten tulee myös olla tarpeellisia potilasvahingon hoitamiseksi.
Potilasvakuutusjärjestelmän tarkoitus on toimia yleiseen sosiaalivakuutukseen nähden toissijaisena korvausjärjestelmänä. Potilasvahingosta maksettavista korvauksista vähennetään muiden lakien perusteella maksetut korvaukset ja etuudet, esimerkiksi Kelan sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, sairauspäiväraha, kansaneläke ja takuueläke. Työeläkkeissä potilasvakuutus on sen sijaan ensisijainen maksaja.
Mikä muuttuu potilasvakuutuksessa 1.1.2021
Potilasvahinkojen korvaamisesta ja potilasvakuuttamisesta säädetään 1.5.1987 alkaen voimassa olleessa potilasvahinkolaissa. Potilasvakuutuslainsäädäntöön on kuitenkin tulossa muutoksia, sillä vanha potilasvahinkolaki on kumottu ja se on voimassa enää vuoden 2020 loppuun saakka. Potilasvahinkolain säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen kaikkiin ennen 1.1.2021 sattuneisiin potilasvahinkoihin.
Jatkossa potilasvakuutuksesta ja PVK:n tehtävistä säädetään Potilasvakuutuslaissa (948/2019) ja laissa Potilasvakuutuskeskuksesta (949/2019).
Potilasvakuutuksen perusperiaatteisiin ei lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä tullut isoja muutoksia. Lue PVK:n verkkosivuilta tarkemmin siitä, mikä potilasvakuutuksessa muuttuu 1.1.2021 alkaen