Valtaosa potilasvahingoista lieviä – vakavia vammoja kuitenkin vuosittain useita kymmeniä

Korvattavia potilasvahinkoja tapahtuu vuosittain reilut 2 000, ja vuositasolla korvauksia maksetaan noin 20–30 miljoonaa euroa. Valtaosa potilasvahingoista on lieviä, ja vahingoista maksettava mediaanikorvaus on noin 2 500 euroa. Vakavissa vahingoissa yksittäiselle henkilölle maksettavat korvaukset voivat kuitenkin vuosien saatossa nousta jopa miljooniin euroihin.

Potilasvakuutuskeskus antaa vuosittain ratkaisun noin 9 000 potilasvahinkoilmoituksesta, joista keskimäärin reilu viidennes johtaa myönteiseen korvauspäätökseen. Vuonna 2023 potilasvahinkojen korvauksia maksettiin yhteensä 4 563 henkilölle noin 26,3 miljoonaa euroa. Valtaosa korvatuista vahingoista oli tapahtunut ennen vuotta 2023.

Lähes puolet (45 %) vuonna 2023 maksetuista korvauksista aiheutui potilasvahingon aiheuttamasta ansionmenetyksestä, ja reilu kolmannes (35 %) tilapäisen ja pysyvän haitan korvaamisesta. Loput korvauksista olivat sairaanhoidon kustannuksia ja muita potilasvahingosta aiheutuneita kustannuksia.

- Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat vain jäävuoren huippu potilasvahinkojen aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Potilasvakuutuksesta korvataan vain korvauksenhakijalle itselleen vahingosta aiheutuneet kustannukset ja menetykset. Potilasvahinkojen todelliset kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle ovat moninkertaisesti suuremmat – vahinkoa kärsineille ja heidän omaisilleen aiheutuneista inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen muistuttaa.

Vakavien vahinkojen osuus pieni 

Laki potilasvahinkojen korvaamisesta tuli voimaan Suomessa 1987 – ensimmäisenä koko maailmassa. Sen jälkeen kaikki Suomessa annettua hoitoa koskeneet potilasvahinkoilmoitukset on tutkittu järjestelmällisesti. Tähän mennessä potilasvahingosta aiheutuneita kuolemantapauksia on korvattu noin 2 500, ja vaikeasta pysyvästä haitasta korvauksia on saanut 700 henkilöä. Keskimäärin vuosittain tapahtuu siis noin 85 vakavaa potilasvahinkoa. Vuodesta 1987 alkaen korvauksia potilasvahingoista on maksettu potilaille ja omaisille yhteensä yli 700 miljoonaa euroa.

Valtaosa (93 %) korvattavista potilasvahingoista on lieviä, ja myös niistä maksetut korvaussummat ovat maltillisia. Potilasvahingoista maksettujen korvausten keskimmäinen arvo eli mediaani vahinkoa kohden on noin 2 500 euroa. Toisaalta vakavaa haittaa aiheuttaneissa vahingoissa yksittäisen vahingon korvaukset voivat nousta vuosien saatossa yli miljoonaan euroon. Tällaisissa tapauksissa summa koostuu pääasiassa ansionmenetysten korvaamisesta.

- Esimerkiksi syntymässä potilasvahingon vuoksi vammautuneelle lapselle, joka ei kykene opiskelemaan eikä hankkimaan ansiotuloja, voidaan maksaa ansionmenetyskorvausta arvioidusta valmistumisajankohdasta aina eläkeikään saakka. Lisäksi korvattavaksi voi tulla esimerkiksi apuvälineistä, terapiasta ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Vaikka jokainen vältettävissä ollut lieväkin vahinko on liikaa, tulisi terveydenhuollossa kyetä tunnistamaan ainakin kaikista vakavimpiin seurauksiin johtavat riskit. Sillä tavoin tällaiset syntyvän lapsen ja koko perheen loppuelämän mullistavat, ja myös yhteiskunnalle kaikkein kalleimmiksi tulevat tilanteet, voisi välttää, Plit-Turunen painottaa.

Kaikilla potilailla on automaattinen vakuutusturva 

Potilasvahinkojen korvaaminen perustuu potilasvakuutuslakiin. Potilas saa vakuutusturvan automaattisesti, sillä jokaisella terveydenhuollon harjoittajalla on lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus potilasvahinkojen varalta. Potilas saa korvaukset edellytysten täyttyessä myös silloin, jos vakuutus syystä tai toisesta on laiminlyöty.

Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määritellään vahingonkorvauslain sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden ja ratkaisukäytännön perusteella. Lähtökohtaisesti vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset korvataan täysimääräisesti. Korvausta ei kuitenkaan makseta alun perin tutkittavana tai hoidettavana olleen sairauden tai vamman hoitokuluista, vaan potilasvakuutuksesta korvataan ainoastaan potilasvahingon aiheuttamia kustannuksia.

- Toisin kuin vaikkapa valtameren takana, potilasvahinkokorvauksilla ei kukaan rikastu, eikä se ole tarkoituskaan. Korvausten avulla henkilövahingon kärsinyt pyritään saattamaan samaan asemaan, jossa hän olisi taloudellisesti ollut ilman potilasvahingon sattumista. Terveyttä ei aina voida lääketieteellisillä toimilla palauttaa, mutta potilasvakuutuskorvaukset auttavat elämään vahingon seurausten kanssa, Plit-Turunen sanoo. Suomessa korvauksia ei myöskään tarvitse hakea juristin avulla ja omalla riskillä tuomioistuimesta, vaan potilasvakuutus on potilaan turvana aina ja automaattisesti, hän jatkaa.

Tiedotteessa käytetyissä luvuissa markkamääräiset summat on muutettu euroiksi kurssilla 5,95.

Lisätietoja:
Johtaja Minna Plit-Turunen, p. 040 450 4632
Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, p. 040 450 4604
etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.pvk.fi

Uutista on korjattu 31.5. muuttamalla keskiarvo mediaaniksi eli keskimmäiseksi arvoksi.