Jopa puolet yleisimmistä hammashoidon potilasvahingoista vältettävissä paremmalla suunnittelulla

Protetiikan ja implantologian vahingot yhdessä ovat yleisin potilasvahinkotyyppi hammaslääketieteessä. Niiden osuus on yli kolmannes kaikista hammasvahingoista. Näissä vahingoissa hoidon suunnittelun puutteellisuus on yleisin vahinkoihin johtanut tekijä. Lähes puolet vahingoista olisi voitu välttää hoidon paremmalla suunnittelulla. 

Hammasimplantologia on kirurgisavusteista protetiikkaa, jolla korvataan puuttuvia hampaita. Vuosina 2018–2020 Potilasvakuutuskeskuksessa ratkaistuista korvattavista 272 implantologian hoitovahingoista lähes puolet olisi todennäköisesti ollut vältettävissä hoidon huolellisemmalla suunnittelulla. Potilasasiakirjoista ilmenee lisäksi, että hoitosuunnitelma on valtaosassa tapauksista kirjattu puutteellisesti. 

- Ennen implanttihoidon aloittamista tulee varmistaa, että kaikki suunnittelun osa-alueet on asianmukaisesti huomioitu. Huolella tehdyn suunnitelman perusteella myös hoitoon alun perin soveltumattomat potilaat karsiutuvat, Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi kertoo. 

Kiinteässä hammaskantoisessa protetiikassa yleisin ongelma puolestaan on se, että protetiikkaa tehdään liian heikkoennusteisten tukihampaiden varaan. Proteettinen kruunu tai silta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Hammaslääkäreiden koulutuksella iso merkitys hoidon onnistumisessa

Potilasvakuutuskeskuksen aineistossa vuosien 2013–2020 implanttiprotetiikan vahingoista 83 % oli sattunut yleishammaslääkärin (HLL) eli protetiikkaan erikoistumattoman hammaslääkärin tekemän hoidon yhteydessä.

Hammaslääkärin peruskoulutuksessa implanttihoitoa opetetaan suppeasti, joten implanttihoitoon osallistuvien on tärkeää hakeutua riittävän kattaviin alan jatkokoulutuksiin. Alaan perehtyneiden erikoishammaslääkäreiden konsultointi auttaisi todennäköisesti välttämään hoidon suunnittelun ja toteutuksen sudenkuoppia.

Keskeistä implanttialueen ylläpitohoidossa on potilaan arjessa tapahtuva päivittäinen omahoito, joka toteutetaan hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

- Implanttien ylläpitohoidon puutteellisuuteen liittyvät vahingot saattavat tulevaisuudessa lisääntyä, sillä hammasimplantteja on potilailla yhä enemmän ja väestö ikääntyy. Implanttien ylläpitohoidon osaamiseen tulee panostaa työpaikoilla, Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi painottaa.  

Tyypillisiä potilasvahinkoja hammaslääketieteen alalla esitellään Hammaslääkäripäivien kurssiluennolla 7.11. Helsingissä. Kurssin tavoitteena on antaa käytännön neuvoja, miten potilasvahinkoja voi jatkossa välttää. Kurssin puheenjohtajina toimivat Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri, EHL Salla Salmenkivi ja EHL Sanna Seppänen.

Lisätiedot:

Potilasvakuutuskeskus, viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi