Resurssien puutteesta johtuvia vahinkoja ei korvata potilasvakuutuksesta
Potilasturvallisuus ja mahdolliset hoitoonpääsyn viiveet ovat puhuttaneet kuluneen viikon aikana Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPerin ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan järjestö Tehyn aloitettua hoitajalakon perjantaina 1.4. Lakon piirissä olevissa kuudessa sairaanhoitopiirissä on peruttu kiireetöntä hoitoa, supistettu laboratorio- ja kuvantamispalveluja, suljettu leikkaussaleja ja siirretty kiireettömiä leikkauksia myöhemmäksi, jotta välttämätön hoito on saatu turvattua.
Erityisesti sosiaalisessa mediassa on noussut esiin kysymyksiä siitä, kuka korvaa, jos potilasturvallisuus vaarantuu ja potilaalle aiheutuu lakon johdosta vahinkoa.
Potilasvakuutuskeskus (PVK) arvioi potilasvakuutuslakiin perustuen, onko potilaalle aiheutunut hoidosta tai sen viivästymisestä tai puutteesta korvattavaa henkilövahinkoa. PVK:n tehtävänä on arvioida, olisiko kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö toiminut tilanteessa toisin ja olisiko aiheutunut vahinko näin toisin toimien vältetty.
– Niille hallinnollisille ratkaisuille, jotka ovat vaikuttaneet resurssipulan aiheutumiseen, ei voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko terveydenhuollon ammattihenkilö hoitotilanteessa saavuttanut häneltä edellytetyn osaamisen tason. Kokenutkin terveydenhuollon ammattihenkilö voi hoitaa potilasta vain käytettävissä olevien resurssien puitteissa, avaa aihetta johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Jos hoidon ja tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys on arvioitu käytettävissä olevien resurssien puitteissa asianmukaisesti, ei resurssien vähyydestä johtuvia vahinkoja korvata potilasvakuutuksesta.
– Potilasvakuutuskeskuksen toimivaltaan ei kuulu arvioida, onko henkilöstömäärä terveydenhuollon toimintayksikössä oikein mitoitettu tai olisiko yksikössä tullut tehdä joitakin hallinnollisia ratkaisuja resurssien turvaamiseksi, kertoo Plit-Turunen. PVK arvioi, täyttyykö potilaan hoidossa jokin laissa säädetyistä korvausperusteista, ja maksaa potilaalle lain mukaisen korvauksen aiheutuneesta henkilövahingosta, hän jatkaa.
Virhe hoidon kiireellisyyden arvioinnissa voi johtaa korvauksiin
Jos resursseja on käytettävissä rajallisesti, on tärkeää kiinnittää huomiota potilaiden hoidon kiireellisyyden arviointiin ja priorisointiin.
Kyseessä voi olla korvattava potilasvahinko, jos potilaan hoidon tarve ja kiireellisyys on virheellisesti arvioitu eikä ole ryhdytty hoidon kiireellisyyden edellyttämiin toimenpiteisiin. Resurssisyihin ei voi vedota esimerkiksi silloin, jos ei ole edes selvitetty, olisiko tarvittava hoito kiireelliseksi arvioidussa tapauksessa ollut saatavilla toisessa hoitoyksikössä.
Näissä tilanteissa hoidon viive ei johdukaan suoranaisesti käytettävissä olevista resursseista, vaan potilasta hoitaneen terveydenhuollon ammattihenkilön tekemistä potilaan hoitoon liittyvistä ratkaisuista käytössä olleiden voimavarojen puitteissa.
Lisätietoja:
- Johtaja Minna Plit-Turunen, p. 040 450 4632
- etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
- Viestintä, p. 040 450 4700
Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta potilasvakuutuslainsäädännön mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. www.pvk.fi