Maailman potilasturvallisuuspäivän teemana lääkitysturvallisuus
Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään lauantaina 17.9.2022. Tänä vuonna WHO on valinnut päivän teemaksi lääkitysturvallisuuden. Erotuksena lääketurvallisuuteen eli lääkeaineiden turvallisuuteen, lääkitysturvallisuus tarkoittaa lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Sen varmistamisella huolehditaan siitä, että oikea potilas saa oikean lääkkeen asianmukaisesti annosteltuna ja oikea-aikaisesti.
WHO:n mukaan Maailman potilasturvallisuuden päivän teemaksi valikoitui tänä vuonna lääkitysturvallisuus meneillään olevan koronapandemian vuoksi. Pandemia on lisännyt merkittävästi lääkitysvirheiden ja niiden aiheuttamien haittojen riskiä.
Turvattomat lääkityskäytännöt ja lääkitysvirheet ovat kansainvälisesti johtava vältettävissä olevien vahinkojen syy terveydenhuollossa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnistettu erityistä tarkkaavaisuutta vaativia riskilääkkeitä, jotka aiheuttavat tavanomaista suurempaa haittaa poikkeamatilanteissa. Samanlaisia havaintoja on tehty Suomessakin.
Suomessa lääkitysturvallisuudessa korostuvat lääkitsemättä jättäminen ja riskilääkkeet
Proviisori Anna-Kaisa Erosen tutkimuksessa tarkasteltiin potilasvahinkoina korvattuja lääkityspoikkeamia vuosilta 2013–2014. Erosen tutkimuksessa yleisimmäksi poikkeamatyypiksi paljastui lääkitsemättä jättäminen, joista suurin osa tapahtui heti prosessin alkuvaiheessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vahinkotapauksiin liittyviä lääkeaineita.
– Tutkimuksen aineistossa korostuivat erilaiset jo tunnistetut riskilääkkeet, kuten tukosten ehkäisyn vuoksi antikoagulantteina yleisesti käytetyt enoksapariini ja varfariini, kertoo Anna-Kaisa Eronen.
Erosen tutkimuksen jälkeen niin sanottujen uusien antikoagulanttien käyttö on yleistynyt. Potilasvakuutuskeskuksen sisätautien ja kardiologian asiantuntijalääkärin Tiina Heliön mukaan tämä on huomattavasti parantanut tilannetta turvallisuuden näkökulmasta.
– Uudet antikoagulantit eivät varfariinin tavoin edellytä INR-seurantaa. INR-arvon mittaukseen, tulkintaan ja lääkitysohjeiden tiedonkulkuun liittyvät vahingot ovat siten vähentyneet, Heliö selittää.
Aineiston perusteella moniammatillisen yhteistyön laajemmalla hyödyntämisellä ja sujuvilla toimintaprosesseilla olisi voitu ehkäistä useita poikkeamia.
Sisätautien ja gastroenterologian asiantuntijalääkäri Hannu Väänänen on havainnut uusina lääkkeisiin liittyvinä trendeinä potilasvahinkoilmoituksissa mm. osteoporoosilääkitykseen liittyvät ongelmat, masennus- ja ahdistuslääkkeiden aiheuttamat hyponatremiat ja niiden hoidot, opioidien käyttö ikääntyneillä sekä näkemyserot hypotyreoosin ja matalan ferritiinin hoidoista.
Iäkkäiden lääkitykset
Myös Myrkytystietokeskus käsittelee erilaisia lääkityspoikkeamia. Heidän aineistostaan toteutetussa tutkimuksessa on tarkasteltu iäkkäiden lääkityksiin liittyviä myrkytyskyselyitä.
Iäkkäiden myrkytyksiin liittyy yleisiä lääkkeitä ja myrkytyksiin johtavat yksinkertaiset virheet lääkehoidon toteutuksessa. Tällaisia vältettävissä olevia virheitä tapahtuu myös terveydenhuollon ammattilaisille.
Yleisimpiä syitä ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen iäkkäiden lääkitysten osalta olivat virheet annoksessa tai annostelussa sekä lääkkeiden päätyminen väärälle potilaalle. Yleisimmät lääkkeet kyselyissä olivat sydän- ja verisuonisaurauksien lääkkeitä tai hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.
Lääkitysturvallisuuden kehittäminen
Suuri haaste turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa on se, ettei Suomessa edelleenkään ole käytössä kansallista sähköistä lääkelistaa. Eri paikoissa toimivien lääkäreiden on usein vaikea päästä perille potilaan ajantasaisesta lääkityksestä. Lisäksi tiedetään, että monenlaisista syistä johtuen potilaat eivät usein ota lääkkeitä lääkelistansa mukaisesti.
Jatkossa olisi tärkeää panostaa lääkitykseen liittyvään tiedonkulkuun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden että ammattilaisten ja potilaiden välillä.
– Lääkitysturvallisuuden edellytyksenä on, että lääkäri tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää, ja potilas ymmärtää mitä lääkkeitä hänen tulisi käyttää ja miksi, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.
Lähteet:
Eronen, A-K. “Potilasvahinkona korvatut lääkityspoikkeamat Potilasvakuutuskeskuksen aineistossa 2013-2014". Pro gradu –tutkielma, HY, 3/2016. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/161056/2016_Eronen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Markus, H., Soininen, L., Eronen , A-K. & Tiihonen, M. “Iäkkäiden lääkityksiin liittyvät myrkytyskyselyt”, Suomen lääkärilehti 2018;73(49):2949-2954.