Mitä tilastot kertovat – ja mitä eivät?

Potilasvakuutuskeskus (PVK) julkaisi viime viikolla vuosiraporttinsa vuoden 2021 potilasvahinkotilastoista. Taulukot ja graafit kertovat havainnollisesti potilasvahinkojen viime vuosien kehityksestä, mutta lyhyeen raporttiin mahtuu vain rajallinen määrä lukujen taakse kätkeytyvää tarinaa ja selityksiä lukujen taustoista. PVK:lle on kertynyt valtavasti tietoa potilasvahingoista ja niiden kehityksestä lähes 35 vuoden ajalta, ja tarinoita lukujen takaa riittäisi paljon kerrottavaksi. Tässä blogitekstissä pureudutaan niihin kysymyksiin, joita meiltä kysytään kenties kaikkein useimmin, ja joihin luvut, taulukot ja graafit eivät kerro suoraan vastausta.

Miksi korvausta maksetaan niin harvoin?

Vuonna 2021 PVK ratkaisi 6 973 eri korvauksenhakijan asian ja antoi niistä 8 702 ratkaisua vahingon korvattavuudesta: PVK antaa erillisen ratkaisun jokaisen samaan asiakokonaisuuteen liittyvän hoitotahon osalta. Reilu neljännes (27 %) korvauksenhakijoista sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden hoitokokonaisuuteensa liittyvän hoitopaikan osalta. Korvausprosentti on selvästi matalampi kuin vakuutuksissa keskimäärin.

Potilasvahingon korvattavuus määräytyy aina lain mukaan. Korvausperusteista säädetään potilasvakuutuslaissa (aiemmin potilasvahinkolaissa). Korvaukseen ei lain mukaan oikeuta esimerkiksi pelkästään huono kohtelu hoitolaitoksessa tai vastaanotolla, hoidon huono lopputulos, jos hoito toteutettiin lääketieteellisesti arvioituna asianmukaisesti tai hoidon viivästyminen, jos viiveestä ei aiheutunut potilaalle mitään henkilövahinkoa.

Korvattavuuden arviointi edellyttää aina sekä lääketieteellistä että juridista pohdintaa.

Vaikka potilas tuntee parhaiten oman tilanteensa, hänen on kuitenkin vaikea arvioida, olisiko lääkärin lääketieteellisin perustein arvioituna pitänyt toimia potilasta hoitaessaan toisin, tai olisiko aiheutunut seuraus toisin toimien vältetty. Myöskään laissa säädetyt korvattavuuden perusteet eivät välttämättä ole potilaalle tuttuja. Korvattavuuden arviointi edellyttää aina sekä lääketieteellistä että juridista pohdintaa. Siksi PVK:lle ilmoitetaan paljon tapauksia, jotka eivät lopulta täytä korvattavuuden perusteita, vaikka hoidon lopputulos ei potilaan näkökulmasta ollutkaan odotettu ja toivotunlainen.

Missä potilasvahinkoja sattuu useimmin ja missä hoito on turvallisinta?

Potilasvahinkotilastojen mukaan syynä hoitoon hakeutumiseen korvattavissa vahingoissa ovat useimmin hammassairaudet, lonkan tai polven nivelrikko sekä raajojen murtumat. Lukumääräisesti eniten potilasvahinkoja sattuu tuki- ja liikuntaelinten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä sekä hammashoidon yhteydessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näihin toimenpiteisiin hakeutuminen olisi erityisen turvatonta, vaan syy on luonnollinen: näitä toimenpiteitä tehdään lukumääräisesti paljon, joten joukkoon mahtuu enemmän myös korvausperusteet täyttäviä tapauksia.

PVK:lta kysytään usein, missä sairaanhoitopiirissä tai kenen ammattilaisen vastaanotolla vahinkoja sattuu eniten ja missä hoito on turvallisinta. Sitä tietoa tilastot eivät suoraan kerro. Pelkkien vahinkomäärätietojen perusteella ei voi vertailla potilasturvallisuuden tilaa eri sairaanhoitopiireissä, sillä vertailussa tulisi huomioida useita taustatekijöitä, kuten esimerkiksi alueen väestöpohja ja -rakenne, alueella tehtävien toimenpiteiden vaativuustaso ja määrä sekä terveydenhuollon hoitokäyntien määrä. Luotettava vertailu edellyttäisikin syvällisempää tutkimusta aiheesta.

Se ei kuulu potilasvakuutusjärjestelmän kantavaan periaatteeseen, jonka mukaan järjestelmän tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä vaan syitä tapahtuneelle.

PVK:n tehtävänä on puolueettomana ja hoitosuhteen ulkopuolisena tahona selvittää, onko potilasvahinkoa tapahtunut, ja maksaa korvauksenhakijalle lain mukaiset korvaukset. PVK ei tilastoi vahinkoja potilasta hoitaneen terveydenhuollon ammattihenkilön mukaan eikä tee ranking-listoja potilasturvallisuuden näkökulmasta parhaimmin – tai huonoimminkaan – menestyneistä hoitopaikoista tai ammattilaisista. Se ei kuulu potilasvakuutusjärjestelmän kantavaan periaatteeseen, jonka mukaan järjestelmän tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä vaan syitä tapahtuneelle.

Suomessa terveydenhuollon palveluita käytetään miljoonia kertoja vuodessa. Tähän verrattuna potilasvahinkoilmoituksia tehdään varsin vähän: vain 9 026 vuonna 2021. Määrä sisältää kaikki PVK:lle ilmoitetut tilanteet, joissa potilas koki hoitonsa menneen tavalla tai toisella pieleen. Vaikka jokainen vältettävissä ollut vahinko on liikaa, voi lukujen valossa silti perustellusti sanoa, että terveydenhuollon palveluihin hakeutuminen on Suomessa varsin turvallista.

Lisätietoa:

Lisää luvuista ja niiden taustoista PVK:n tuoreesta vuosiraportista 2021 (pdf, linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kirjoittaja:

Minna Plit-Turunen, Potilasvakuutuskeskus