Lääkitysvahingot tapahtuvat usein poikkeustilanteissa – valtaosa vahingoista olisi estettävissä

Potilasvakuutuskeskus (PVK),
18.12.2024 | Tiedote

Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen teemaraportin mukaan kaikista potilasvahingoista vain noin 4 prosenttia liittyy virheisiin lääkityksessä. Valtaosa, eli 76 prosenttia lääkehoidon vahingoista olisi kuitenkin ollut estettävissä olemassa olevilla keinoilla. Potilasturvallisuuden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota rutiineihin ja poikkeustilanteiden riskienhallintaan.

Potilasvakuutuskeskuksen lääkitysvahinkoja käsittelevän teemaraportin aineisto koostuu vuosina 2021–2023 ratkaistuista korvatuista potilasvahingoista. Raportti tuo esiin riskitekijöitä, jotka liittyvät lääkkeiden virheelliseen annosteluun tai väärän lääkkeen antamiseen. Esimerkiksi adrenaliiniliuoksen yliannostus ja samankaltaisten lääkepakkausten sekaantuminen ovat usein toistuvia vahinkoja, joita voidaan ehkäistä tarkemmilla toimintamalleilla ja poikkeustilanteisiin liittyvällä riskien hallinnalla.

- Vahinkoja sattuu helposti silloin, kun joudutaan jostain syystä toimimaan poikkeustilanteessa. Rutiinit toimivat tärkeinä suojausmekanismeina vähentäen vahingoille alttiita olosuhteita. Lääkitysvahinkotapauksissa nousee esiin myös lääkkeen kaksoistarkastuksen merkitys, eli lääkkeen ja annostuksen varmistaminen kahteen kertaan, ettei väärää lääkettä tai annosta päädy potilaalle, raportin koostanut Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi muistuttaa.

Lääkitsemättä jättäminen yleinen potilasvahingon syy 

Korvatuista lääkehoidon vahingoista yli puolet oli lieviä, eli potilaalle aiheutui vain vähän tai ei lainkaan haittaa. Reilu kolmannes korvatuista vahingoista aiheutti vakavan haitan, ja 7 % tapauksista johti potilaan kuolemaan. Eniten lääkehoidon vahinkoja liittyi verenohennuslääkkeisiin (24 %), toiseksi eniten antibiootteihin (15 %) ja monilääkintään (15 %). Puolet korvatuista vahingoista tapahtui lääkehoidon suunnitteluvaiheessa. Lääkkeen annostelussa tapahtui 11 % vahingoista.

- Etenkin verenohennuslääkkeiden ja antibioottien vahingot liittyivät hyvin usein lääkitsemättä jättämiseen: Potilaalle olisi pitänyt aloittaa lääkitys, tai lääkitystä olisi pitänyt jatkaa pidempään. Huolellisen lääkityksen suunnittelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa, Tolvi painottaa.

Lääkitykseen liittyvä vahinko voidaan korvata potilasvahinkona, jos lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe. Sen sijaan asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei käsitellä ja korvata potilasvahinkoina Potilasvakuutuskeskuksessa. Ne voivat tulla korvattaviksi Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön myöntämän vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perusteella.

Lue raportti lääkitysvahingoista

Lisätietoja: 

Potilasvakuutuskeskus, viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi  

www.pvk.fi

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.