Hyvää syntymäpäivää, uusi potilasvakuutuslaki!

Uutta potilasvakuutuslakia on sovellettu pian vuoden ajan. Potilasvakuutuslaki korvasi vanhan potilasvahinkolain vuoden 2021 alusta lukien, ja samalla voimaan tuli myös kaksi kokonaan uutta lakia: lait Potilasvakuutuskeskuksesta sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Vaikka potilasvakuutuslainsäädäntöön tuli uudistusten myötä satakunta uutta pykälää lisää, muutokset ovat käytännössä olleet toistaiseksi pieniä. Ensimmäisen syntymäpäivän lähestyessä on aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä uusi lainsäädäntö on toistaiseksi tuonut tullessaan.

Jo ennalta tiedettiin, että isoja muutoksia ei ole tulossa: potilasvakuutuksen perusperiaatteet, vakuuttamisvelvollisuus ja korvausperusteet säilyivät olennaisilta osin ennallaan, vaikka niihin tulikin joitakin korvauksenhakijan asemaa parantavia muutoksia.

Uusia lisäyksiä lain piiriin – ulkomailla annettu hoito, implanttivahingot ja kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle annettu hoito

Potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan tuli pieni laajennus, kun lain piiriin tämän vuoden alusta lukien on kuulunut myös ulkomailla annettu hoito, jos potilas on terveydentilan kannalta välttämättömästä syystä julkisesta terveydenhuollosta ja sen vastuulla lähetetty hoitoon ulkomaille. Tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun hoitoa tai hoitoon tarvittavaa lääketieteellistä laitetta ei ole Suomessa käytettävissä.

Myös korvausperusteita tuli yksi lisää, kun myös implanttivahingot otettiin lain piiriin. Korvausta kehoon asennetun laitteen viasta voi hakea Potilasvakuutuskeskukselta (PVK), jos laite on asennettu 1.1.2021 jälkeen eikä laite ole ollut niin turvallinen, kun on ollut aihetta olettaa, ja siitä on aiheutunut käyttäjälleen henkilövahinkoa.

Lain piiriin otettiin vuoden alusta lukien myös sellaiset potilasvahingot, jotka ovat syntyneet terveydenhuollon ammattihenkilön antaessa hoitoa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle yllättävässä tilanteessa muualla kuin terveydenhuollon toimintayksikössä, esimerkiksi kadulla, julkisessa kulkuvälineessä tai muussa julkisessa tilassa.

Tähän päivään mennessä edellä kuvatuissa tilanteissa sattuneista vahingoista ei vielä ole haettu korvausta, mutta jokaisen on hyvä muistaa, että mahdollisuus korvauksen hakemiseen on nykyisin olemassa.

Muutoksen hakeminen PVK:n päätökseen

Vaikka muutoksenhakureitit säilyivät uudistuksessa ennallaan, muutoksia tuli muutoksenhakua koskeviin määräaikoihin. Kun aiempi potilasvahinkolautakunta otti käsiteltäväkseen korvauspäätökset, joiden antamisesta oli kulunut enintään kolme vuotta, uudelta liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta ratkaisusuositusta on pyydettävä yhden vuoden kuluessa PVK:n korvauspäätöksen antamisesta.

Lyhentynyt määräaika ei ole aiheuttanut korvauksenhakijoille menetyksiä, sillä ohjeet muutoksen hakemiseen oikeine määräaikoineen löytyvät jokaisen korvauspäätöksen liitteenä lähetettävästä muutoksenhakuohjeesta, josta ne voi tarvittaessa tarkistaa.

Mitä seuraavaksi – Etälääketieteen korvattavuuden tulevia näkymiä

Pitkään valmisteilla ollut uudistus siirsi potilasvakuutuslainsäädännön monilta osin nykyaikaan. Pieniä, lähinnä teknisiä muutostarpeita lain soveltamisen yhteydessä on kuluneen vuoden aikana havaittu, ja työ niiden korjaamiseksi on jo aloitettu. Lääketieteellisten laitteiden ja viestintäteknologian kehittymisen myötä voi lähivuosina kuitenkin olla tarpeen avata keskustelu periaatteellisesti isommastakin asiasta – nimittäin potilasvakuutuksen alueellisen soveltamisalan laajentamisesta etälääketieteen yhteydessä.

Potilasvakuutuslakia sovelletaan edellä kuvattua poikkeusta lukuun ottamatta vain Suomessa annettuun hoitoon. Lähtökohtana lain piiriin kuulumiselle on, että sekä potilas, että hoitava ammattihenkilö ovat hoitohetkellä Suomen maa-, vesi- tai ilma-alueella. Hoito voi tämän edellytyksen täyttyessä tapahtua myös etäyhteyden välityksellä.

Suomessa annetuksi katsotaan myös hoito, jossa hoitosuhde on muodostunut potilaan ja Suomessa rekisteröidyn palveluntuottajan välille, mutta hoitokokonaisuuden aikana joko potilas tai hoitava taho on sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla, ja hoitoon otetaan kantaa etäyhteyksien välityksellä. Ulkomailla annettavaksi organisoitu hoito, esimerkiksi suomalaisen lääkärin ulkomaille perustama etävastaanotto, ei sen sijaan tällä hetkellä missään tilanteessa kuulu potilasvakuutuslain soveltamisalaan.

Tekniikan kehittyessä on kuitenkin jo nykyaikaa, että potilas ja leikkausrobotti voivat hoitohetkellä olla jopa eri maassa kuin leikkaava kirurgi: potilas leikkaussalissa suomalaisessa sairaalassa ja leikkaava lääkäri sairaalassa ulkomailla. Etätyöskentelyn lisääntyessä ja viestintäteknologian kehittyessä muutkin ulkomailta käsin järjestettävät terveyden- ja sairaanhoidon etäpalvelut tulevat lähivuosina todennäköisesti lisääntymään, ja palveluntarjoaja voi olla joko suomalainen tai ulkomaalainen. Palveluja käyttävän potilaan voi olla vaikea hahmottaa, milloin oikeus korvaukseen potilasvakuutuksesta on ja milloin ei.

Olisiko seuraavaksi tarpeen käynnistää keskustelu siitä, miten laajasti nämä erilaiset etähoidon mallit tulevaisuudessa halutaan suomalaisen potilasvakuutusjärjestelmän piiriin? Mihin potilasvakuutuslain soveltamisalan rajat halutaan jatkossa vetää?

Kirjoittaja:

Minna Plit-Turunen, johtaja, Potilasvakuutuskeskus