Potilasturvallisuutta ei varmisteta siiloissa

Blogi 3.12.2019

Sairaalat, terveyskeskukset ja muut terveydenhuollon yksiköt ovat olemassa potilaita varten. Lääketieteen etiikkaan kuuluu välttää sellaisen tekemistä, mikä vahingoittaa ihmistä, primum non nocere. Tämä on myös potilasturvallisuuden varmistamisessa tärkeä periaate.

Potilasturvallisuus rakentuu kuitenkin lukuisista varsin erilaisista asioista. Hoidon turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että ammattilaiset pyrkivät välttämään vahingon aiheuttamista. On tarkasteltava prosessien, tiedonkulun, laitteiden ja tietojärjestelmien turvallisuutta. Potilasturvallisuusriskejä voi syntyä silloinkin, kun jokainen yksittäinen ammattilainen toimii moitteettomalla tavalla.

Yksilövastuu ei usein toimikaan hyvin terveydenhuollossa. Hoito toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä. Toisaalta potilaat kulkevat hoitoketjuissa yksiköstä toiseen.

Eri ammattiryhmien välinen työnjako on jatkuvasti esillä esimerkiksi etsittäessä ratkaisuja lääkäripulaan. Selkeät roolijaot voivatkin tehostaa hoitoa ja parhaimmillaan myös lisätä sen turvallisuutta. Potilasturvallisuusriskien havainnoiminen ja hoitoprosessin turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin jokaisen ammattilaisen vastuulla koulutustaustasta ja roolista riippumatta.

Koska potilasturvallisuus varmistetaan moniammatillisesti, maalaisjärjellä ajatellen sitä olisi tehokkainta myös opiskella ja kehittää yhdessä.

Siiloutunut terveydenhuolto toimii ammattiryhmittäin

Potilasturvallisuuskoulutus tapahtuu yleensä ammattiryhmittäin. Terveydenhuoltoalalla moniammatillinen koulutus on käynnistynyt, mutta sen painoarvo on edelleen vaatimaton. Potilasturvallisuuskoulutuksen määrä ylipäätään on huolestuttavan vähäinen. Esimerkiksi lääkäreiden peruskoulutukseen ei systemaattisesti kuulu potilasturvallisuusosaamista.

Suomessa pohditaan parhaillaan suomalaisen valmistuvan lääkärin osaamistavoitteita, ja näissä mietinnöissä potilasturvallisuusnäkökulmat ovat olleet ihastuttavan näkyvästi esillä. On kuitenkin vielä matkaa siihen, että kaikkien tiedekuntien opetussuunnitelmat päivittyvät tältä osin.

Potilasturvallisuusteemoja käsitellään myös terveydenhuollon yksiköissä usein ammattiryhmittäin. Hoitajat ja lääkärit kokoontuvat erikseen. Moniammatillinen, hoitoprosesseihin ja toimintakäytäntöihin pureutuva potilasturvallisuuden edistäminen ei toteudu optimaalisella tavalla.

Potilas- ja asiakasturvallisuuspäivät kokosi ammattilaiset

Potilas- ja asiakasturvallisuus 2019 -tapahtumaan kokoontui 30. - 31. lokakuuta lähes 250 ammattilaista. Tapahtuma oli aidosti moniammatillinen: kahdeksan järjestäjätahoa ja osallistujajoukko edustivat useita eri ammattiryhmiä.

Sain osallistua paneeliin, jossa keskusteltiin potilasturvallisuusosaamisen varmistamisesta. Vaikka hoitoalalla ja etenkin farmasiassa potilasturvallisuus on tärkeä teema jo peruskoulutuksessa, kaikki ammattiryhmät näkivät potilasturvallisuusosaamisen vahvistamisen tarpeellisena. Kaikki painottivat myös nimenomaan moniammatillisen koulutuksen ja kehittämisen tärkeyttä.

Potilas- ja asiakasturvallisuuspäivien panelistit kuvassa Kaisa Haatainen, potilasturvallisuuspäällikkö, KYS (2. vasemmalla), Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja, Maiju Welling, LT, potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus, Anna Puustelli-Pitkänen, lehtori, sosiaaligerontologia, Metropolia AMK ja Outi Salminen, varadekaani, farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Paneelin juontajana toimi koulutuspäällikkö Sami Heistaro Suomen Lääkäriliitosta. 

Tapahtuman aikana kuulin innostavan esimerkin moniammatillisesta turvallisuusajattelusta. Eräässä hoitopaikassa turvallisuustyöhön oli valjastettu mukaan koko henkilöstö siivoajia ja talonmiehiä myöten. Kampanjan avulla kaikki työyhteisön jäsenet saatiin ajattelemaan ja havainnoimaan omaa rooliaan hoidon turvallisuuden varmistamisessa. Tällaisista tempauksista haluaisin kuulla jatkossakin.

Kirjoittaja: Maiju Welling
Potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus