Potilaan oikeudet ovat potilasvakuutuksen keskiössä

Maiju Welling,
20.5.2019 | Blogi

Blogi 20.5.2019

Potilasvakuutuskeskus (PVK) osallistui toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin järjestämään Potilaan oikeuksien päivään. Biomedicumin vilkkaalla tapahtumatorilla jaettiin tietoa siitä, miten potilaana voi vaikuttaa omaan hoitoonsa. Monelle tarjoutui myös tilaisuus keskustella hoitoon liittyvistä asioista.

Potilaan oikeuksien päivään mahtui lukuisia asiantuntijoiden ja potilaiden kohtaamisia, kokemusten vaihtoa ja uusien näkökulmien saamista puolin ja toisin. Eri potilasjärjestöt, viranomaiset ja muut tahot esittelivät toimintaansa.

Halusimme olla mukana päivässä, koska potilasvahinkolaki on keskeisessä roolissa potilaan oikeuksien varmistamisessa. Jokainen potilas voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen, jos epäilee vahinkoa, ja saattaa asiansa PVK:n tutkittavaksi. PVK:n asiantuntijat selvittävät, täyttyvätkö potilasvahinkolain mukaiset korvausperusteet, jolloin potilaalla on oikeus saada korvauksia kärsimästään henkilövahingosta. Potilasvahinkojen käsittely on potilaalle maksutonta.

Miten hyvin potilaan tuntevat meidät?

Me PVK:n työntekijät saatamme välillä olla niin syvällä potilasvahinkojen maailmassa, että kadotamme käsityksen siitä, kuinka hyvin tavalliset terveyspalvelujen käyttäjät tuntevat oikeutensa potilasvahinkotilanteissa.

HUS:n Potilaan oikeuksien päivän tapahtumatorilla järjestimme gallupin ja kysyimme, onko PVK ennestään tuttu toimija. Kysymykseen vastattiin laittamalla puuhelmi joko ”kyllä” tai ”ei” maljaan.

Ehkä yllättävänkin suuri osa vastaajista ei tuntenut PVK:ta toimijana, joskin päivän loppua kohti helmien määrä maljoissa oli aika tasoissa.

Hoitojen korvattavuudesta kysyttiin eniten

PVK:n näyttelyosastolla asiantuntijamme vastasivat kävijöiden kysymyksiin, joista useimmat koskivat potilaan oikeuksia korvauksiin. Ihmisiä kiinnosti mm. korvaammeko Virossa sattuneita potilasvahinkoja. 

Potilasvahinkolain mukaan PVK voi käsitellä ja korvata vain Suomessa annetun hoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja. Tämä on tärkeä tieto potilaille, jotka harkitsevat hakeutuvansa hoitoon ulkomaille.

Potilasvahinkoilmoitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on tullut tietoiseksi vahingosta ja viimeistään 10 vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta. Saimme kuulla, että etenkin omaisten näkökulmasta kolme vuotta voi olla joskus liian lyhyt aika surutyön keskellä.

Potilaiden ja omaisten olisi hyödyllistä tietää, että potilasvahingosta ilmoittaminen ei vaadi pitkiä selontekoja tapahtumista. Potilasvahinkoilmoituksessa on tärkeintä kertoa, missä ja milloin epäilee vahingon sattuneen. PVK hankkii terveydenhuollosta alkuperäiset potilasasiakirjat ja muut tiedot, joita asian ratkaisemiseksi tarvitaan.

Tarvitaan lisää viestintää erityisesti potilaille

Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkärinä sain kutsun pitää Potilaan oikeuksien päivässä tietoiskun potilasvahinkojen korvaamisesta. Se oli ensimmäinen kerta, kun pääsin puhumaan aiheesta potilaille, mikä teki tilanteesta aivan erityisen.

Sosiaalipuolen ongelmat ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä, joten monia mietityttää, voiko siellä sattuneista vahingoista saada korvausta. Potilasvahinkolain mukaan potilasvakuutus kattaa vain terveydenhuollon ammattilaisten antaman terveyden- tai sairaanhoidon, joten PVK:ssa voidaan käsitellä vain tällaisen hoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja.

Toivon, että kuulijat saivat jotain hyödyllistä tietoa, ja palautteesta päätellen niin tapahtuikin.

PVK toimii potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. Uskon, että jatkossa haluamme aiempaa enemmän suunnata viestintäämme myös potilaille. Verkkosivumme ovat oivallinen tietolähde kaikesta potilasvahinkoihin liittyvästä. Kaikki eivät kuitenkaan käytä internet-palveluja tai osaa hakeutua oikealle sivustolle. Yhteistyö esimerkiksi potilasjärjestöjen kanssa voi auttaa oikean informaation jakamisessa, ja toisaalta tarjota meille arvokasta näkökulmaa asioiden kehittämiseen.

Kirjoittaja: Maiju Welling
Potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus