Uutta normaalia odotellessa

Blogi 12.5.2020

Viime viikkoina uutisissa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa on ollut käytännössä vain yksi puheenaihe: koronapandemia. Pienenpieni virus, jonka globaalit vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisiin ovat olleet kenties suuremmat kuin minkään muun yksittäisen tekijän koskaan aikaisemmin.

Tuntematon uhka on aiheuttanut huolta, sillä tietoa viruksesta ja sen käyttäytymisestä on ollut käytettävissä vähän. Tilanteen edetessä pandemian alkuvaiheissa tehtyjä arvauksia on päästy korvaamaan kokemuksista karttuneella tiedolla. Tulevan ennakointi on kuitenkin ollut edelleen haasteellista. Alan parhaat asiantuntijatkin ovat olleet osin erimielisiä siitä, millä strategialla ja missä aikataulussa tilanne saadaan hallintaan: milloin tilanne normalisoituu – ja mikä on se uusi normaali?

Potilasvakuutuskeskuksessa (PVK) varautuminen uuteen tilanteeseen alkoi jo yli kaksi kuukautta sitten. Mekin teimme arvioita siitä, miten pandemia tulee vaikuttamaan toimintaamme. Totesimme, että potilasvahinkolain mukaiset korvausperusteet säilyvät ennallaan. Kun koronaan liittyviä vahinkoilmoituksia tulee, ne tutkitaan ja käsitellään normaaliin tapaan laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Eri maiden kaoottisista tilanteista nähtyjen uutiskuvien pohjalta arvioimme myös, että pandemian edetessä ja terveydenhuollon kuormittuessa hoitoon pääsy saattaa viivästyä sekä koronan että muiden sairauksien osalta. Epäilimme, että vahinkoilmoitusten määrä voisi tästä johtuen lisääntyä - siitäkin huolimatta, että resurssipulasta seuraavia viiveitä tai muita vahinkoja ei korvata potilasvakuutuksesta, jos hoitopaikan resurssienjako ja toiminta ovat muutoin olleet hyväksyttävällä tasolla.

Potilasvahinkoilmoitusten määrä ei ole lisääntynyt

Tilanteen edetessä myös me olemme saaneet havaita, että arviomme ovat osuneet osittain vikaan. Terveydenhuolto ei ainakaan toistaiseksi ole ollut siinä määrin ylikuormittunut kuin ennakolta pelkäsimme. Päinvastoin, vastaanotoilla on ainakin paikoin ollut tilaa jopa paremmin kuin aikaisemmin: potilaat eivät ole koronan pelossa uskaltaneet hakeutua hoitoon, ja pandemiaan varautumisen vuoksi kiireetöntä hoitoa on ajettu alas.

Potilasvahinkoilmoitusten määräkään ei ole lisääntynyt, vaan ilmoituksia on päinvastoin maalis–huhtikuussa yllättäen otettu vastaan aiempaa vähemmän. Tietojeni mukaan myöskään yhtään koronaan liittyvää potilasvahinkoilmoitusta ei toistaiseksi ole tehty.

Potilasvakuutus turvaa poikkeustilanteessakin

Ilmoitusmäärän lasku voi olla seurausta paitsi vastaanottokäyntien ja toimenpiteiden määrän vähenemisestä, niin myös siitä, että poikkeuksellisessa tilanteessa korvausasioiden hoitaminen ei ole monella päällimmäisenä mielessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä terveydenhuollon palvelut että potilasvakuutus ovat myös poikkeustilanteessa olemassa meitä kaikkia varten.

Perussairauksien hoitoa tai ilmaantuvien uusien oireiden tutkimista ei kannata lykätä odottamaan koronatilanteen normalisoitumista – ei sairauskaan odota. Terveydenhuoltoon voi aina olla yhteydessä kysyäkseen, onko oireiden perusteella syytä hakeutua hoitoon, ja miten sen voi turvallisesti tehdä.

Potilasvahinkoilmoituksen terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneesta henkilövahingosta voi myös tehdä turvallisesti verkossa, kotoa poistumatta. Kannattaa myös muistaa, että korvauksen hakemisessakin on oma kolmen vuoden määräaikansa, myös poikkeustilanteessa.

Kirjoittaja: Minna Plit-Turunen
Johtaja, Potilasvakuutuskeskus

12.05.2020