Pienet potilaat, suuri vastuu
17.9.2025 | Blogi
WHO:n maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään keskiviikkona 17.9.2025. Tänä vuonna teema on lasten oikeus turvalliseen hoitoon ja palveluun. Päivän tunnuslause on ”Turvallinen alku elämälle”.
Viimeisen viiden vuoden aikana (2020–2024) potilasvakuutuksesta korvattiin vajaat 700 alle 18-vuotiaille lapsille tapahtunutta potilasvahinkoa. Samana ajanjaksona korvattiin kaikkiaan 10 760 potilasvahinkoa, eli vahingoista 6,4 % koski lapsia. Potilasvahingoista 22 johti lapsen kuolemaan. Niistä 14 liittyi syntymän aikaisiin tai pian syntymän jälkeen sattuneisiin tapahtumiin. Synnytysvahingot ovat onneksi harvinaisia, mutta niiden seuraukset voivat myllertää koko perheen maailman vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomessa äiti- ja lapsikuolleisuus on maailman alhaisimpia, ja kuolleena syntyneiden tai ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrä on laskenut edelleen 2000-luvulla.
Eniten korvattuja lasten potilasvahinkoja on murtumien hoidossa ja hammashoidossa. Aineistossa esiintyy toistuvasti myös diagnoosiviiveisiin liittyviä vahinkoja, jotka liittyvät mm. kiveskiertymiin ja umpilisäkkeen tulehdukseen. Yleisesti diagnoosi- ja hoitoviiveet ovat korvauksen syynä lapsilla noin 30 prosentissa tapauksista, kun niiden osuus kaikki ikäluokat huomioiden on vain 20–25 %. Ero voi johtua kommunikaatio-ongelmista – lapselle voi olla äärimmäisen vaikeaa ilmaista vaivan voimakkuutta, luonnetta, sijaintia tai sitä, onko tilanne jotenkin erilainen kuin aikaisemmin.
Erityisesti pienet lapset ja vastasyntyneet ovat haavoittuvaisia siksi, etteivät he pysty itse hakeutumaan hoitoon ja sanoittamaan omia vaivojaan tai tuntemuksiaan. Lapsella voi olla pelkoa hoitotilannetta, sairaalaa tai lääkäriä kohtaan, ja hän voi jättää kertomatta vaivastaan välttääkseen lääkärissä käynnin. Tässä korostuu huoltajan kyky huomata muutokset lapsen käytöksessä ja olemuksessa. Lasten ja nuorten hoitoon pääsyyn vaikuttavat myös huoltajien voimavarat ja resurssit. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sujuvan yhteistyön tärkeys korostuu erityisesti lapsipotilailla.
Yksi riskin paikka on myös lasten jatkuvasti kehittyvä fysiologia. Lapset eivät ole pieniä aikuisia, joita voi hoitaa samalla tavalla kuin aikuisia, vaan jokaisessa kehitysvaiheessa on erilaisia huomioon otettavia seikkoja. Tämä vaatii ammattilaiselta kokemusta lasten hoidosta, kun lapsille ei voi suoraan soveltaa aikuisten hoitoja. Sen lisäksi pitää osata iänmukaisella tasolla kohdata lapsia ja nuoria, jotta hoitotilanne onnistuu mahdollisimman hyvin – pienen lapsen kanssa tavallinen, asiallinen tyyli voi pelottaa, teinin kanssa liian lapsellinen suhtautuminen taas ärsyttää tai loukkaa.
Meidän aikuisten tehtävänä on pitää huolta lasten hoidon laadusta, mikä on iso vastuu. Potilasturvallisuus ei synny itsestään, vaan se vaatii meiltä kaikilta – terveydenhuollon ammattilaisilta, huoltajilta ja koko yhteiskunnalta – jatkuvaa valppautta, yhteistyötä ja sitoutumista. Kun pidämme lasten äänen kuuluvilla, vahvistamme samalla heidän oikeuksiaan ja luomme perustaa terveemmälle tulevaisuudelle. Turvallinen alku elämälle ei saa jäädä vain yksittäisen päivän teemaksi, vaan sen tulee olla lupaus, jonka me yhdessä lunastamme joka päivä.
Kirjoittaja
Morag Tolvi
Kirjoittaja on PVK:n potilasturvallisuuslääkäri.