Turvaako potilasvahinkolaki, jos hoitoa saa etälääkäriltä?

Blogi 29.1.2020

Etätyöt ovat yleistyneet, kun teknologia kehittyy. Niin on asian laita myös terveydenhuollossa. Erilaisista yhteydenpitotavoista ja digitaalisista palveluista on povattu helpotusta terveydenhuollon pahenevaan resurssipulaan.

Tuttua on se, että potilaiden sairauden diagnosointi ja hoito eri hoitopaikkojen välillä toteutetaan etämonitoria ja kuvia tulkitsemalla. Tekniikka mahdollistaa myös sen, että potilas ja häntä hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö ovat eri osoitteissa ja yhteyksissä toisiinsa etäyhteydellä. Entuudestaan tuttujen puhelinaikojen rinnalle ovat tulleet suojatut sähköpostit, chatit ja videovälitteiset verkkoyhteydet.

Etälääketieteellä tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välistä vuorovaikutusta, jossa hyödynnetään viestintäteknologian tarjoamia keinoja tutkimuksessa, diagnoosien antamisessa ja lääkkeiden ottamisessa. Suomen Lääkäriliitto on suosituksessaan käynyt läpi ansiokkaasti etälääketieteeseen liittyvää ammatinharjoittamisen oikeutta, potilas-lääkärisuhdetta, etäpalvelujen laatua ja turvallisuutta sekä potilasasiakirjojen käsittelyä ja niiden salassapitoa.

Potilasvahinkolaki ja etälääketiede

Potilasvakuutuskeskukseen tulee usein kysymyksiä siitä, turvaako potilasvahinkolaki, jos hoito toteutetaan etälääketieteen keinoin. Soveltuuko laki, jos potilas tai terveydenhuollon ammattihenkilö tai molemmat ovat ulkomailla ja hoito toteutetaan etäyhteydellä? Kuka vastaa potilasvahingosta, kun eri hoitopaikat neuvottelevat hoitovaihtoehdoista etäyhteyksien avulla? Entä jos hoitopaikka tilaa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ulkomailta – kuka silloin vastaa hoidosta tai sen puutteista potilasvahinkojen näkökulmasta?

Potilas saa potilasvahinkolain turvan, kun terveydenhuollon ammattihenkilö tutkii tai hoitaa häntä etäyhteydellä. Potilasvahinkolakiin liittyy kuitenkin maantieteellinen rajaus, jolloin potilaan ja hoitoa antavan tahon tulee olla Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Samat rajat koskevat etähoitoa.

Jos potilas tai ammattihenkilö tai molemmat ovat ulkomailla ja hoito toteutetaan etäyhteydellä, potilasvahinkolakia ei lähtökohtaisesti sovelleta eivätkä hoidon osapuolet saa potilasvahinkolain turvaa. Jos hoitosuhde kuitenkin on muodostunut Suomessa ja potilas tai ammattihenkilö ovat sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla, ja hoito järjestetään etäyhteyksin, voidaan potilasvahinkolakia poikkeuksellisesti soveltaa. Näin on soveltamisalaa linjannut sosiaali- ja terveysvaliokunta potilasvahinkolain uudistustyön yhteydessä (StVM 38/2018 vp). Sen sijaan ulkomaille perustetulle etävastaanottotoiminnalle ei voi saada suomalaista potilasvakuutusta riippumatta siitä, missä maassa potilas palvelua käyttää.

Hoitopaikkojen välisessä etäkonsultoinnissa potilas saa myös potilasvakuutuksen turvan, kunhan konsultointi toteutetaan Suomen maaperällä. Hoitovastuussa olevalla on vastuu omasta toiminnastaan ja konsultaation antavalla on vastuu omista neuvoistaan.

Jos potilaan hoitoon liittyvät diagnostiset palvelut, kuten kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten analysointi, tilataan ulkomailta, ne kuuluvat Suomessa annettavaan terveyden- ja sairaanhoitoon. Mahdolliset vahingot kuuluvat hoitoa antavan suomalaisen tahon potilasvakuutuksen piiriin.

Uusi potilasvakuutuslaki 2021

Potilasvahinkolaki muuttuu potilasvakuutuslaiksi vuoden 2021 alusta lukien. Soveltamisalaan liittyvät kysymykset pysyvät etälääketieteen osalta uudessa laissa ennallaan.

Etälääketiede ja digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia. Samaan aikaan niin potilaat kuin terveydenhuollon ammattihenkilötkin liikkuvat aiempaa useammin maamme rajojen ulkopuolelle. On varmaa, että Potilasvakuutuskeskuksessa ja tulevassa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa otetaan jatkossakin kantaa uusiin soveltamisalaan liittyviin kysymyksiin.

Kirjoittaja: Elina Muukkonen
Korvauspäällikkö, Potilasvakuutuskeskus

29.01.2020