Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna 9 556 ilmoitusta – korvattujen potilasvahinkotapausten määrässä hienoista laskua

Tiedote 5.3.2020

Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin viime vuonna 9 556 uutta vahinkotapausta. Ratkaisun saaneista vajaa kolmannes sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai  -tapahtuman osalta. 

Viime vuonna potilasvahinkoilmoituksen teki 7 645 henkilöä. Ilmoitukset koskivat yhteensä 9 556 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa. Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi päättyneen vuosikymmenen aikana yli 30 prosenttia.

– On hyvä muistaa, että potilasvahinkoilmoitus on eri asia kuin korvattava potilasvahinko. Ilmoitusmäärän kasvu ei sellaisenaan tarkoita, että potilasvahinkoja sattuisi aiempaa enemmän, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.

Korvattavien tapausten lukumäärä on ratkaistujen tapausten määrästä riippumatta pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena, vaikka terveydenhuollon toimenpide- ja hoitokäyntimäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet.

– Mielestäni tämä voi olla merkki siitä, että potilasturvallisuus Suomen terveydenhuollossa on parantunut, Minna Plit-Turunen toteaa.

Korvausratkaisun sai 7 601 henkilöä yhteensä 9 594 ilmoittamaansa tapaukseen. Heistä vajaa kolmannes (28,4 %) sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta. Kaikista ilmoitetuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin vajaa neljännes (24,6 %) eli yhteensä 2 331 tapausta. Korvattujen tapausten lukumäärä on likimain sama kuin edeltävinäkin vuosina.

Tiedot käyvät ilmi Potilasvakuutuskeskuksen tänään julkaistusta vuosiraportista, joka sisältää tiedot ilmoitetuista, ratkaistuista ja korvattavista tapauksista vuosilta 2014–2019 sekä tarkemmat vuositilastot vuonna 2019 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista ja maksetuista korvauksista.

Riski korvattavan vahingon sattumiseen on kohtuullisen pieni

Korvattavat vahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 950. Niistä vajaa puolet (413) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 294. Niistä 109 oli sattunut juurihoidon yhteydessä ja 86 proteettisen hoidon yhteydessä.

Leikkaustoimenpiteistä korvattava potilasvahinko sattuu useimmiten lonkan ja polven tekonivelleikkausten ja hermojuuren vapautusleikkausten yhteydessä. Näitä toimenpiteitä tehdään vuosittain paljon, joten korvattavia vahinkojakin sattuu lukumääräisesti enemmän kuin joidenkin harvinaisempien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä.

– Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni. Korvattava potilasvahinko sattui vuosina 2014–2016 lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa kuudelle potilaalle tuhannesta, kun leikkauksia tehtiin yhteensä yli 70 000, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen toteaa. 

– Toki on muistettava, että kaikista tapahtumista, jotka saattaisivat täyttää korvattavuuden edellytykset, ei todennäköisesti tehdä meille ilmoitusta.

Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin viime vuonna yhteensä 863. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä moninaisten vahinkojen luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai riittävän kattaviin jatkotutkimuksiin, mistä on voinut seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja.

Lisätietoja
johtaja Minna Plit-Turunen, Potilasvakuutuskeskus (PVK), puh. 040 450 4632
korvauspäällikkö Elina Muukkonen, Potilasvakuutuskeskus (PVK), puh. 040 450 4604
etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi

Vuosiraportti 2019, Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetut tapaukset ratkaisuvuosittain vuosilta 2014–2019

Potilasvakuutuskeskus ilmoittaa sairaanhoitopiireistä vain kokonaiskorvausluvut. Yksityiskohtaisempia tietoja voi tiedustella sairaanhoitopiireiltä. 

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoja. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana.

09.03.2020