PVK | Toimintakertomus

Tiivistelmä vuoden 2017 toimintakertomuksesta

Vahinkoilmoitusten määrän nouseva trendi taittui vuonna 2017. Uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 8 655, vajaat 4 % vähemmän kuin vuonna 2016 (8 993). Ilmoitusmäärän laskun mahdollisia syitä ovat potilasturvallisuuden paraneminen toimintayksiköissä sekä PVK:n aktiivinen viestintä, jonka tavoitteena on ollut lisätä korvauksenhakijoiden tietoisuutta potilasvakuutuksesta sekä siitä, missä tilanteissa korvausta potilasvakuutuksesta voidaan maksaa.

Toimintaympäristö

STM asetti v. 2015 tekemällään päätöksellä työryhmän, jonka tarkoitus on uudistaa potilasvakuutusta koskeva lainsäädäntö ja laatia lainmuutosehdotus hallituksen esityksen muotoon. Potilasvahinkolain työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet muutettiin ensisijaisiksi työeläkkeisiin nähden jo vuoden 2017 alusta alkaen. Lainsäädäntötyöryhmä sai mietintönsä valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä ja lain valmistelu jatkui vuonna 2017 virkatyönä STM:ssä sidosryhmiä kuullen.

Korvaustoiminta

Potilasvakuutusyksikön tärkeimpänä tavoitteena oli siirtyminen sähköiseen asiankäsittelyyn. Sen ohella keskityttiin korvausprosessin tehostamiseen sekä käsittelyruuhkan purkamiseen.

Korvausprosessi muuttui vuoden aikana kokonaan sähköiseksi. Perustevaiheen korvauspäätöksiä tehtiin yhteensä 8 632 (7 539 kpl vuonna 2016), eli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Prosessimuutokset hidastivat käsittelyä alkuvuodesta, joten perustevaiheen kokonaiskäsittelyaika nousi jonkin verran. Käsittelyajan mediaani oli 8,4 kk (6,8 kk) ja keskiarvo 8,8 kk (7,5 kk). Esikäsittelyssä vahinkoja rekisteröitiin 8 993 (8 755). Korvausvaiheen keskimääräinen käsittelyaika oli 44 pv (41 pv) ja eläkekäsittelyvaiheen keskimääräinen käsittelyaika oli 83 pv (92 pv).

Korvauksia eri vuosina sattuneista potilasvahingoista maksettiin 39,5 M€ (40,4 M€) sisältäen korvaustoiminnan hoitokulut.

Ratkaisusuosituspyyntöjä potilasvahinkolautakunnalle tehtiin 1 157 (1 134). Niistä 972 (888) oli potilaiden tekemiä. Potilasvahinkolautakunta antoi 1 065 (934) ratkaisusuositusta, joista 83:ssa (108) suositettiin vahingonkärsineelle korvausta (perusteratkaisu) ja 99:ssä (91) katsottiin, että vahingonkärsineelle tulisi suorittaa lisäkorvausta.

Potilasvahinkoihin liittyviä oikeudenkäyntejä tuli vireille vuoden aikana 4 (9).

Potilasturvallisuus

Uusi potilasturvallisuuslääkäri aloitti elokuussa. Potilasturvallisuuden edistämiseksi laadittiin toimintasuunnitelma, jonka keskeiset osa-alueet ovat tutkimus, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö.

Verkkosivuille laadittiin potilasturvallisuusosio. Turvallisuusteemoja käsiteltiin omissa viestintäkanavissa ja ne saivat myös medianäkyvyyttä.

Potilasturvallisuuslääkäri vieraili syksyn aikana kolmessa keskussairaalassa. PVK järjesti Lääkäri 2017 -tapahtumassa STM:n ja Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry:n kanssa Vahinkoklinikan. Tapahtumassa oli myös näyttelyosasto. PVK:lla oli ständi Perinatologisen Seuran koulutuspäivillä sekä Potilaan oikeuksien päivässä, jossa PVK:n asiantuntijat pitivät tietoiskun. Lisäksi luennoitiin Potilasasiamiespäivillä.

Yhteistyötä Valviran ja THL:n kanssa tiivistettiin. Tiivis yhteistyö SPTY:n kanssa jatkui hallitustyöskentelyn ja koulutusten muodossa.

Pohjoismaiden johdon tapaamisessa päätettiin käynnistää ensimmäinen tutkimushanke kahden maan (Suomi ja Tanska) välisenä vertailuna, joka myöhemmin laajennetaan kattamaan kaikki Pohjoismaat. Aiheena on selkäleikkauksissa tapahtuvat vahingot.

Potilasvahinkoaineistosta aloitettiin neljä uutta tutkimusta.

Sairaanhoitopiirien käyttöön lanseerattiin Potilasvahinkoportti. Helppokäyttöisen käyttöliittymän kautta potilasvahinkotilastoja voi tarkastella aiempaa yksityiskohtaisemmalla tasolla. Palvelun myötä vuoropuhelu sairaanhoitopiirien kanssa ja kiinnostus potilasvahinkoja kohtaan lisääntyivät.

Viestintä ja sidosryhmätoiminta

Vuosi oli PVK:n 30. juhlavuosi. Teemaa hyödynnettiin viestinnässä laajasti ja järjestettiin mm. juhlaseminaari, johon osallistui noin 150 terveydenhuollon ja finanssialan vaikuttajaa.

Asiakkaille toteutettiin selkokielinen esite. Verkkosivuja päivitettiin asiakaslähtöisemmiksi asiakaspolkuja ja sisältöjä kehittämällä. Asiakaspuhelut vähenivät selkeästi vuoden loppupuolella.

Verkkosivujen testiä tehtiin vuoden aikana yli 11 000 kertaa. Testin tavoitteena on erotella tapaukset, joihin ei pystytä soveltamaan potilasvahinkolakia. Nämä ilmoitukset vähenivät 22 %. Verkkosivujen kävijämäärä lisääntyi 15 % edellisvuoteen nähden. Mediassa PVK:n näkyvyys lisääntyi 56 %.

Laadittiin sisäinen muutos- ja projektiviestinnän malli. Sosiaalisen median ohjeistus uusittiin vastaamaan nykytilannetta. Asiantuntijat myös ottivat laajempaa vastuuta sosiaalisen median sisällöistä.

Vakuutusasiat

Jäsenyhtiöiden myöntämiä vakuutuksia oli kertomusvuonna voimassa 16 995 (16 950), joista terveydenhuoltoalan ammattijärjestöjen ryhmävakuutuksia 9 (7).

PVK:n myöntämiä julkisen sektorin vakuutussopimuksia oli voimassa 29 (29). Sopimukset kattavat julkisen terveyden- ja sairaanhoidon osalta lähes koko maan siten, että vakuutuksenottajina ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja Ålands hälso- och sjukvård.

Vakuutuksenottajina ovat lisäksi yhdeksän valtionhallinnon organisaatiota, joissa on terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa. PVK:n vakuutuksenantovelvollisuuden (PVL 7 §) nojalla myöntämiä vakuutuksia oli voimassa 9 (9).

Aktuaari- ja tilastoasiat

Laadittiin Potilasvakuutuksen riskimaksututkimus vuodelle 2018. Lisäksi tehtiin potilasvahinkolaissa säädettyjen tehtävien vaatimia ja potilasturvallisuuden edistämiseksi tarvittavia tutkimuksia. Aineistojen hyödyntämisen näkökulmasta tärkeä uudistus oli SAS Visual Analytics -raportointiohjelmiston käyttöönotto alkuvuodesta, minkä avulla toteutettiin em. Potilasvahinkoportti-palvelu.

Laadittiin jakojärjestelmän edellyttämät laskelmat, joiden pohjalta tehtiin vuoden 2016 lopullinen tasaus ja vuoden 2017 ennakkotasaus sekä määrättiin jakojärjestelmämaksu vuodelle 2018. Osallistuttiin korvausjärjestelmässä tapahtuvan vahinkojen varaamisen kehitystyöhön.

Osallistuttiin potilasvahinkolain uudistamistyöhön laatimalla analyysejä ja skenaariolaskelmia. Toimitettiin jäsenyhtiöihin Solvenssi II -raportoinnin edellyttämät kassavirtaennusteet PVK:n arvioiman vastuuvelan osalta.

Talous- ja henkilöstöhallinto

Potilasvakuutustoiminnan julkisen sektorin vakuutusmaksutuotot olivat 46 (53) M€ ja yksityisen sektorin maksutuotto 17 (20) M€. Potilasvahinkolautakunnan kulut toimintavuonna olivat 1,5 (1,6) M€.

Hallinnollista yhteistyötä tiivistettiin Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa.

PVK:n toimintaan kohdistettiin kaikkiaan noin 95 henkilötyövuotta (ei sis. asiantuntijalääkäreitä). PVK:n oman henkilökunnan lisäksi sillä oli yhteistä henkilökuntaa VK-ryhmän muiden organisaatioiden kanssa.

Henkilöstöstrategiaa toteutettiin vuosisuunnitelman mukaisesti ja sen osalta on laadittu erillinen henkilöstöraportti.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Toimintaympäristössä ei ole todettavissa tilikauden päättymisen jälkeen sellaisia ilmiöitä, joilla olisi oleellista vaikutusta tulevaan kehitykseen, joten toiminnan oletetaan pysyvän nykyisessä laajuudessaan. Erityisiä tutkimus- ja kehityspanostuksia ei ole tehty.

Toimielimet 2017


Hallitus

  • Markus Munter, LähiTapiola, puheenjohtaja
  • Christina Branders, Folksam
  • Mikko Kokko, Fennia
  • Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
  • Tuomas Seppänen, OP, varapuheenjohtaja
  • Tiina Schaarschmidt-Pernaa, If Suomen sivuliike Oyj, 25.9.2017 asti, jonka jälkeen yhtiötä edusti asiantuntijana Tapio Valtonen.

PVK:n toimintovastuulliset Vakuutuskeskus-ryhmässä

  • Toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen
  • Hallintojohtaja Jari-Matti Lifländer
  • Yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen
  • Aktuaarijohtaja Simo Sarvamaa 29.9.2017 asti
  • Aktuaarijohtaja Ville Lilja 20.11.2017 lähtien
  • Viestintäpäällikkö Leena-Mari Tanskanen
  • Lainsäädäntöjohtaja Asko Nio
  • Perintäasiat, Liikennevakuutusyksikön johtaja Janne Jumppanen

Tilintarkastajat

Oy Tuokko Ltd

  • Jari Miikkulainen KHT (valvontatilintarkastaja)
  • Janne Elo KHT

Viralliset tilinpäätökset ovat luettavissa Potilasvakuutuskeskuksen toimistossa os. Itämerenkatu 11-13.

29.05.2018