Vahinkotilastot – lukujako vain?

Blogi 1.3.2018

Potilasvakuutuskeskus julkaisee säännöllisesti tilastotietoa potilasvahinkojen lukumääristä, maantieteellisestä jakaumasta ja vahinkotyypeistä. Tilastot koostuvat numeroista, ja pelkästään niiden perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä potilasturvallisuuden kehitystrendeistä tai eroista eri alueilla. Tilastoista voidaan kuitenkin saada tukea monenlaisille pohdinnoille, ja valistunut tarkastelija pyrkii näkemään lukujen taakse.

Tuoreimmissa tilastoissa esitellään vuonna 2017 tehtyjen potilasvahinkoilmoitusten lukumäärä ja toisaalta vuoden aikana ratkaistut potilasvahingot yksityiskohtaisemmalla tasolla. Ratkaisuvuosi ei kerro mitään siitä, milloin kyseiset vahingot ovat tapahtuneet. Potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä potilasvahinkoilmoitus, ja käsittelyprosessi ennen niin sanottua perusteratkaisua kestää keskimäärin noin kahdeksan kuukautta – joskus paljon pidempäänkin. Karkeasti voidaan todeta, että viime vuonna ratkaistuista tapauksista suurin osa ajoittuu vuosille 2015–2016. Viime vuonna tapahtuneita vahinkoja on järkevää lähteä tarkastelemaan tilastollisesti vasta parin kolmen vuoden kuluttua.

Vahinkoilmoitusten määrä laski

Vuosi 2017 poikkeaa aiemmista vuosista mielenkiintoisella tavalla: pitkästä aikaa potilasvahinkoilmoitusten kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna vahinkoilmoituksia saapui 8 655 kappaletta, kun vuonna 2016 niitä saatiin 8 993. Vuonna 2017 oltiin kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015, ja jää nähtäväksi onko kyse vain pienestä notkahduksesta edelleen kasvavalla käyrällä. Erityistä mielenkiintoa trendin seuraamiseen tulevina vuosina tarjoaa sote-uudistus, jonka vaikutukset potilasturvallisuuteen voivat olla monitahoisia.

Viime vuonna ratkaistuista tapauksista 27,1 % johti korvausten maksamiseen. Osuus on hieman pienempi kuin edeltävinä vuosina. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että ihmisten tietoisuus potilasvakuutusjärjestelmästä on lisääntynyt, ja vahinkoilmoitus tehdään aiempaa herkemmin. Tilastojen kärjessä ”loistavat” tuttuun tapaan tekonivelleikkauksissa sattuneet vahingot. Yksistään lonkan ja polven tekoniveltoimenpiteet muodostavat kahdeksan prosenttia viime vuonna korvattavaksi ratkaistuista vahingoista.

Terveyskeskuksiin kohdistuvista vahinkoilmoituksista 23,9 % johti myönteiseen korvauspäätökseen, kun vastaava osuus erikoissairaanhoidossa oli 28,3 % (osuudet laskettu vuonna 2017 ratkaistuista julkisen sektorin potilasvahingoista). Yksi yleisiä epäämisperusteita on se, että potilaalle ei ole koitunut potilasvahinkolain mukaan korvattavaa henkilövahinkoa hoidon seurauksena. Näissä tapauksissa pääasiallinen syy vahinkoilmoituksen tekoon voi olla tyytymättömyys saatuun hoitoon ja kohteluun. Arvioni perusteella nämä tapaukset korostuvat perusterveydenhuoltoon kohdistuvissa vahinkoilmoituksissa ja voivat osaltaan selittää eroa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Tilastotietoa tiheämmin

Jatkossa näitä tilastoja tullaan julkaisemaan puolivuosittain eli aiempaa tiheämmin. Vahvana tahtotilanamme on myös kehittää tilastoja entistä informatiivisemmiksi. Mitä mieltä sinä olet näistä tilastoista? Mistä haluaisit tietää lisää? Kaikki kehitysideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Tilastojen tuottaminen on yksi keino, jolla Potilasvakuutuskeskus pyrkii edistämään potilasturvallisuutta. Auta meitä tekemään se paremmin!

Maiju Welling
Potilasturvallisuuslääkäri, PVK

01.03.2018