Tekonivelsoppa: hyödyt ja haitat puntariin

Blogi 16.2.2018

Tekonivelleikkaukset ovat olleet ja tulevat olemaan tapetilla monestakin syystä. Myös Potilasvakuutuskeskus aikoo tämän vuoden aikana ottaa osaa keskusteluun tekonivelleikkauksista etenkin potilasturvallisuuden näkökulmasta. Koska tekonivelleikkauksia tehdään paljon – viime vuonna noin 25 000 – niissä tapahtuu myös vuosittain kohtalainen määrä potilasvahinkoja. THL:n juuri julkaisemien hoitoonpääsytietojen mukaan 4 350 suomalaista odotti tekonivelleikkausta.

STM on linjannut, että jatkossa lonkan ja polven tekonivelleikkauksia suoritetaan vain sairaaloissa, joissa vuosittainen leikkausmäärä yltää 600:aan. Se tarkoittaa, että sairaalassa tulisi leikata noin 300 polvea ja 300 lonkkaa. "Taloudellisten laskelmien mukaan ihanteellinen tekonivelyksiköiden määrä Suomessa olisi 710, jolloin saavutettaisiin 16 % pienempi kustannus potilasta kohden nykyiseen järjestelmään nähden", todetaan STM:n lausunnossa. Säädöstä on perusteltu myös potilasturvallisuudella, sillä suuren volyymin yksiköissä toiminta standardoituu ja potilaiden hoitopolut sujuvoituvat.

Suuren volyymin sairaaloissa suhteellisesti vähemmän potilasvahinkoja

Potilasvakuutuskeskuksen aineistosta julkaistiin vuonna 2016 tutkimus, jossa Helkamaa kumppaneineen selvitti lonkan tekonivelleikkauksissa sattuneiden potilasvahinkojen syitä ja taustatekijöitä. Aineistona olleista potilasvahinkoilmoituksista 44 % johti myönteiseen korvauspäätökseen. Osuus on suurempi kuin potilasvahingoissa keskimäärin (n. 30 %). Luultavasti huomattava osa tekonivelleikkauksiin liittyvistä potilasvahingoista jää ilmoittamatta. Tutkimuksen keskeinen havainto tuki STM:n esittämiä keskittämisen perusteita, sillä suuren volyymin sairaaloissa (yli 400 vuosittaista lonkan tekonivelleikkausta) potilasvahinkojen suhteellinen määrä oli pienempi. Pienemmän leikkausvolyymin sairaaloissa riski potilasvahingolle oli yli kaksinkertainen.

STM passitti viime elokuussa selvityshenkilöt laatimaan raportin lonkan ja polven tekonivelleikkausten hoidon perusteista ja tekonivelkirurgian kehittämistarpeista yleisesti. Raportti julkaistiin 5.2.2018. Se painottaa leikkausindikaatioiden lisäksi vasta-aiheiden tarkkaa punnintaa ennen leikkauspäätöksen tekemistä. Tavoitteena on yhtenäistää leikkaushoidon kriteerejä ja laskea Suomessa tehtävien tekonivelleikkausten määrää, joka on suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin.

Yle uutisoi vastikään, että tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet sairaaloissa, jotka ovat aiemmin jääneet alle 600 vuosittaisen tekonivelleikkauksen. Sairaalat ymmärrettävästi ovat huolissaan erikoissairaanhoidon keskittämisen vaikutuksista omaan toimintaansa. Viime vuonna tehtiin tuhansia leikkauksia aiempaa enemmän, vaikka STM:n tavoitteena on hillitä tekonivelleikkausten määrää. 

Potilasturvallisuuslääkärinä näkemykseni on, että "turhat leikkaukset" ovat vähintään yhtä vaarallisia, kuin leikkausten suorittaminen vähän pienemmissä yksiköissä. Jos potilaan odotettavissa oleva hyöty leikkauksesta on vähäinen, hänet altistetaan turhaan leikkauksen aiheuttamille riskeille. Komplikaatioita seuraa enemmän, jos leikkauksen vasta-aiheita ei oteta vakavasti.

Poliittinen ohjaaminen on haastavaa. Säädösten hyödyt ja haitat olisikin tärkeä punnita perusteellisen preoperatiivisen käynnin tapaan.

Maiju Welling
Potilsturvallisuuslääkäri, PVK

16.02.2018