Potilasvahinkolaki tuli voimaan vappuna 1987

Blogi 4.5.2017

1980-luvulla elettiin nousukautta ja tekniikan nopean kehittymisen aikaa. Koteihin ilmestyi VHS-nauhureita, mikrotietokoneita ja korvalappustereoita. Tekniikan kehittyminen alkoi yhä merkittävämmin muuttaa myös lääketiedettä. Edistysaskeleita olivat mm. uudet yleistyvät kuvantamismenetelmät kuten tietokonetomografia ja magneettikuvaus sekä endoskooppien kehittyminen.

Lainsäädännössä alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota kuluttajien ja erityisesti potilaiden asemaan ja oikeuksiin.

Potilasvahinkolain syntyhistoria alkoi 1970-luvulla

Suomessa ja muissa pohjoismaissa oli todettu, ettei perinteinen henkilökohtaiseen vastuuseen ja tuottamukseen pohjautuva korvausvastuu toimi terveydenhuollossa, joka oli muuttunut yhä enemmän tiimityöksi ja aiempaa teknisemmäksi. 

Ruotsissa oli 1970-luvun puolivälissä otettu käyttöön vapaaehtoinen potilasvakuutus. Samanlainen järjestelmä haluttiin luoda Suomeenkin. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1980 toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää tarve ja mahdollisuudet lakisääteisen potilasvakuutusjärjestelmän luomiseksi.

Toimikunnan mietintö johti potilasvahinkolautakunnan perustamiseen vuonna 1984 sekä potilasvahinkolain säätämiseen. Vappuna 1987 tuli voimaan potilasvahinkolaki, joka oli ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Potilasvahinkolain myötä syntyi Potilasvakuutusyhdistys, jonka nimeksi lakia uudistettaessa vaihdettiin Potilasvakuutuskeskus. Kun potilasvakuutusyhdistys aloitti toimintansa, korvauskäsittelijöitä oli muutamia ja sama henkilöstö hoiti sekä liikenne- että potilasvahinkojen käsittelyä.

Nykyisin Potilasvakuutuskeskuksessa työskentelee yli 80 korvauskäsittelijää, asiantuntijaa ja lakimiestä. Omia, sivutoimisia asiantuntijalääkäreitä on noin 30 ja lisäksi lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja pyydetään noin 200 ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Vahinkoilmoitusten määrä kasvussa

Ensimmäisinä vuosina vahinkoja ilmoitettiin joitakin tuhansia vuodessa. 2000-luvulle tultaessa vahinkoilmoitusten määrä vakiintui noin 7 000–8 000:een.

Tällä vuosikymmenellä vahinkoilmoitusten määrä on uudelleen alkanut nousta. Tänä vuonna vahinkoilmoituksia ennustetaan saapuvan jo lähes kymmenen tuhatta.

Nousun taustalla on varmasti monia syitä. Yksi todennäköinen syy on varmasti se, että potilaat ovat entistä paremmin tietoisia oikeuksistaan ja korvausjärjestelmästä.  

Toimivan korvausjärjestelmän vastapainona on tärkeää kiinnittää huomiota vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja potilasturvallisuuteen.

Minna Plit-Turunen, yksikönjohtaja

04.05.2017