Hoitovirheet ja terveydenhuollon turvallisuus ovat suosittu puheenaihe mediassa

Blogi 13.7.2018

Kuluneen kevään aikana on puhuttu erityisen paljon kuolemaan johtaneista hoitovirheistä: on otsikoitu satojen, jopa tuhannen kuolevan Suomessa vuosittain hoitovirheisiin.

Mediassa esitetyt arviot terveydenhuollossa sattuvien kuolemien määristä perustuvat pääosin kansainvälisiin arvioihin ja potilasturvallisuuskartoituksiin, joista osa on tehty jo vuosia sitten. Suomessa tietoa tapauksista ei kerätä kattavasti eikä tutkimusta asiasta ole tehty. Kansainvälisten tietojen pohjalta on arvioitu, että noin joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoidossa vähintään lievän haittatapahtuman, joka sadas potilas saa vakavan haitan ja joka tuhannennen kohdalla virhe voi johtaa pysyvään haittaan tai jopa kuolemaan. Eri yhteyksissä on arvioitu, että jopa puolet haittatapahtumista olisi estettävissä, jos potilasturvallisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Tästäkään ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä tutkimustietoa.

Käsitettä hoitovirhe ei ole yksiselitteisesti määritelty. Yleiskielessä hoitovirheet, hoitohaitat ja komplikaatiot sekä potilasvahingot niputetaan usein yhdeksi kokonaisuudeksi, ja ne ovatkin käsitteinä osin päällekkäisiä. Potilas voi mieltää hoitovirheeksi tai potilasvahingoksi kaiken hoidon yhteydessä aiheutuneen haitan (hoitohaitta), vaikka hoidossa ei olisi sattunut moitittavia virheitä tai puutteita (hoitovirhe). Jotta hoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko voidaan korvata potilasvahinkona, täytyy potilasvahinkolaissa säädettyjen edellytysten täyttyä.

Kaikkia vahinkoja ei voi välttää, mutta virheistä pitää ottaa opiksi

On selvää, että terveydenhuollossa sattuu kuolemia niin nyt kuin jatkossakin: vakavien sairauksien, hoidon komplikaatioiden, tapaturmien ja myös virheiden seurauksena. Virheitä sattuu kaikille – myös kaikista pätevimmille terveydehuollon ammattilaisille. Olennaista virheen sattuessa on selvittää syyt siihen mitä tapahtui. Yhtä olennaista on, että tapahtumista keskustellaan avoimesti ja syyllistämättä. Silloin virheistä uskalletaan raportoida, niistä voidaan ottaa opiksi ja vastaavilta tilanteilta voidaan jatkossa välttyä. Jokainen kuolema, joka olisi ollut vältettävissä, on liikaa.

Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista tahoa, joka keräisi kattavasti vertailtavaa potilasturvallisuustietoa kaikista terveydenhuollon yksiköistä. Keskitetty ja kattava tieto eri yksiköissä sattuneista haittatapahtumista ja hoitovirheistä voisi auttaa löytämään vaaranpaikkoja ja kehittämiskohteita paitsi siellä missä virhe sattui, niin myös terveydenhuollossa laajemminkin. Se voisi myös edesauttaa avoimen ja keskustelevan ilmapiirin sekä virheistä oppimisen kulttuurin leviämistä terveydenhuollon työpaikoilla.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee ja ratkaisee kaikki potilaiden tekemät julkisella ja yksityisellä sektorilla annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK:lla onkin viime vuosikymmeninä kertyneen vahinkoaineiston perusteella kattavasti tietoa siitä, minkälaiset terveydenhuollon haittatapahtumat johtavat vahinkoilmoituksen tekemiseen, ja minkälaisia korvattavia potilasvahinkoja terveydenhuollossa sattuu. Myös potilasvahinkotapaukset on syytä käsitellä terveydenhuollossa systemaattisesti ja niistä tulee ottaa opiksi. PVK:n laajat vahinkoaineistot ovat myös tutkijoiden käytettävissä laatu- ja potilasturvallisuustutkimustarkoituksiin.

Minna Plit-Turunen

Minna toimii Potilasvakuutuskeskuksessa yksikönjohtajana. Aiemmin hän on toiminut Potilasvakuutusyksikössä kehittämispäällikkönä ja korvauslakimiehenä.

 

13.07.2018