Kysely: Suurin osa lääkäreistä ei ole saanut potilasturvallisuuskoulutusta

Uutinen 4.2.2016

Potilasvakuutuskeskus toteutti tammikuussa potilasturvallisuuskyselyn Helsingin Lääkäripäivillä. Kyselyyn vastasi 285 lääkäriä tai alan opiskelijaa*. Vastaajat näkivät koulutuksen ja toimintatapojen kehittämisen selkeästi parhaimmiksi tavoiksi edistää potilasturvallisuutta.

Kaikista vastaajista 43 % kertoi osallistuneensa uransa aikana potilasturvallisuuskoulutukseen. Opiskelijoista näin vastasi joka kolmas. Edes pitkään, vähintään 20 vuotta työelämässä olleista suurin osa (53 %) ei ollut osallistunut potilasturvallisuuskoulutukseen koskaan.

Työelämässä olevista vastaajista 43 % kertoi, että omalla työpaikalla järjestetään potilasturvallisuuskoulutusta. Kyselyn tuloksista päätellen potilasturvallisuuskoulutuksen järjestäminen on tavallisempaa julkisella puolella. Julkisella sektorilla työskentelevät olivatkin osallistuneet turvallisuuskoulutuksiin hieman useammin verrattuna yksityisen puolen työntekijöihin.

Vahinkoja voidaan vähentää oppimalla virheistä

Monet vastaajista totesivat, että potilasturvallisuus vaatii myös prosessien ja toimintatapojen kehittämistä. Esimerkiksi tarkistuslistojen käyttäminen, läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen ja jo sattuneiden vahinkotapausten läpikäyminen tuotiin esille avoimissa vastauksissa. Työelämässä olevista lähes puolet (47 %) kertoi, että omalla työpaikalla käsitellään potilasvahinkopäätöksiä palautteena laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi.

”Sekä korvauspäätösten että vahinko- ja vaaratapahtumien systemaattinen läpikäyminen toimintayksikössä on oppimista tehokkaimmillaan. Virheitä tutkimalla on mahdollista löytää prosessivirheet ja kehittää toimintatapoja”, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Asko Nio painottaa.

Keinoista parantaa potilasturvallisuutta monet ehdottivat keskustelun lisäämistä ja avoimuuden ilmapiiriä. Myös yleinen tiedon jakaminen nähtiin tärkeänä. Lisäksi Lääkäripäivien kävijät ehdottivat turvallisuuden edistämiseksi muun muassa tietojärjestelmien kehittämistä, huolellisuutta omassa työssä sekä selkeiden ohjeiden antamista potilaille.

Potilasvahinkoa epäilevä osataan ohjata potilasasiamiehen luo

Mikäli potilas epäilisi, että hänen hoidossaan on tapahtunut virhe, vastaajista lähes kaikki (81 %) kävisivät asian läpi potilaan kanssa. Huomattava osa (70 %) myös kehottaisi ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Yli puolet (57 %) kirjaisi epäilyn potilasasiakirjoihin. 39 % kehottaisi tekemään vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Lähes yhtä suuri osa vastaajista (38 %) tekisi Haipro-ilmoituksen, eli vaaratapahtumailmoituksen. Opiskelijoista 20 % ei tietäisi lainkaan miten toimia tällaisessa tilanteessa, mutta kokeneemmista lähes kaikki osaisivat toimia tilanteessa jollain edellä mainitulla tavalla.

Miltei kaikki vastaajat tiesivät, että korvattavaksi katsottavasta potilasvahingosta ei tule seurauksia hoitohenkilökunnalle tai hoitolaitokselle, vaan Potilasvakuutuskeskus korvaa aiheutuneet henkilövahingot vahingonkärsineelle.

Lisätietoja:

  • Potilasturvallisuudesta ja potilasvahingoista: Johtaja Asko Nio, p. 040 450 4614
  • Kyselystä: Viestintä, p. 040 450 4700

*Kyselyyn vastasi Helsingin Lääkäripäivillä kaikkiaan 285 henkilöä. Vastaajista suurin osa (76 %) oli naisia. Opiskelijoita oli noin 34 %, joskin suurin osa kertoi olevansa työelämässä. Kokemusta vastaajien joukosta löytyy, sillä peräti 36 % kaikista vastaajista oli ollut työelämässä vähintään 20 vuotta tai enemmän.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.

04.02.2016