Jos asianmukaisesti suoritetun tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä aiheutuu vakava, merkittävässä epäsuhdassa lähtötilanteeseen oleva vahinko, se voidaan korvata kohtuuttomuutta koskevan säännöksen perusteella riippumatta siitä, olisiko vahinko voitu välttää toisin toimimalla.

Korvattavuus ratkaistaan kohtuuttomuusarvioinnin perusteella. Kohtuuttomuusarviointi tulee kysymykseen vain silloin, kun potilaalle on hoidosta aiheutunut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema. Vaikeana pidetään sairautta tai vammaa, joka vastaa sosiaali- ja terveysministeriön ns. haittaluokituspäätöksen mukaisesti arvioituna vähintään haittaluokkien 7 – 8 mukaista haittaa.

Arvioitaessa vahingon mahdollista kohtuuttomuutta otetaan huomioon:

  • hoidosta aiheutuneen ylimääräisen vahingon vakavuus
  • tutkittavan tai hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste
  • potilaan muu terveydentila
  • vahingon harvinaisuus
  • vahingon todennäköisyys kyseisessä yksittäistapauksessa

Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana voitaisiin pitää vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan nähden. Mitä suurempi epäsuhta on ja mitä suuremman romahduksen vahinko aiheuttaa potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä voisi olla kohtuuton vahinko.

Esimerkiksi rutiinitoimenpiteen seurauksena aiheutunut pysyvä, potilasta vaikeasti invalidisoiva neuropaattinen kiputila voisi tulla kohtuuttomuussäännöksen perusteella korvattavaksi. Perussairauden jatkumista ja pahentumista ei huomioida, vaan kohtuuttoman vahingon on johduttava annetusta hoidosta.

Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut terveydenhuollon asiantuntijan ennakoitavissa. Vahinko ei myöskään voi tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi aiheuttaa kuoleman tai vaikean vammautumisen.

06.03.2015